Kaikki, mitä sinun tulee tietää sairauslomasta

Ennaltaehkäisystä palkkaan ja lainsäädäntöön.

Sairausloma

Sairausloma

Tältä sivulta löydät tietoa kaikesta siitä, mitä sinun tulee tietää sairauslomista Suomessa.

Sisällysluettelosta saat yleiskuvan eri aiheista, joista voit lukea lisää. Jos etsit tietoa tietystä aiheesta, voit napsauttaa kyseistä kohdetta lukeaksesi aiheesta lisää. 

Toivottavasti viihdyt näiden sivujen parissa.

Sisällysluettelo

Sairausloma

Sairausloma Suomessa

Työympäristöön panostaminen ja sairauspoissaolojen ennaltaehkäisy ovat olleet Suomen asialistalla viime vuosina.

Suomessa on tartuttu sairauslomien ennaltaehkäisyyn valtion, kampanjoiden, tutkimusten, työnantajaosapuolten ja ammattijärjestöjen toimesta. Työntekijöiden hyvinvointi on tärkeä prioriteetti työpaikoilla ja on huomattu, että fyysistä sekä psykososiaalista työympäristöä työpaikoilla voidaan parantaa paikoin yksinkertaisin menetelmin. 

Myös poliittiselta kannalta suomalaisten työhyvinvointi on etusijalla. Valtioneuvoston mukaan Suomen sosiaali- ja terveysministeriö on vuonna 2019 valmistellut strategian terveellisen ja turvallisen työnteon saavuttamiseksi kaikilla työpaikoilla. Tätä strategiaa täsmentävät työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset, jotka ulottuvat vuoteen 2030. 

Kaksi neljästä työympäristön ja työhyvinvoinnin linjauksen tavoitteesta, joita sovelletaan vuoteen 2030, ovat:

– Turvalliset ja terveelliset työolot 
– Toiminta- ja työkyvyn sekä̈ työllistymiskyvyn edistämine

Sairausloma johtaa luonnollisesti menetettyyn työpanokseen. Sosiaali- ja terveysministeriön analyysi osoittaa, että sairauspoissaoloista aiheutuva menetetyn työpanoksen kustannus voi yltää 3,4 miljardiin euroon vuositasolla. Sairaana työskentely eli presenteismi ei työnantajien näkökulmasta ole kannattavaa, sillä myös se johtaa menetettyyn työpanokseen. Yksi yleisimmistä menetettyyn työpanokseen johtavista syistä ovat voimakkaat kiputilat sekä masennusoireet. 

Jos lasketaan yhteen sairauspoissaolot, työkyvyttömyyseläkkeet, työtapaturmat ja edellä mainittuihin liittyvä sairaanhoito sekä alentuneen työkyvyn kustannukset, voi hintalappu yltää 40 miljardin euron vuositasolle Suomessa. Näitä kuluja voi alentaa työhyvinvoinnin kehittämisen avulla. 

Osaan sairastumistapauksista vaikuttaa juuri työolosuhteet. Työntekijän terveyttä voi kuitenkin tukea esimerkiksi työtilan suunnittelun ja työvälineiden optimoinnin avulla. Seuraavassa osiossa voit lukea lisää sairauslomia koskevista tilastoista Suomessa.

Sairausloma Suomessa

Sairauslomat keskimäärin

Tilastojen mukaan sairaspoissaolot eivät lisääntyneet merkittävästi vuonna 2020 ja pitkien sairauspoissaolojen määrä kääntyi jopa laskuun. Pitkien sairauspoissaolojen määrän laskun arvioidaan johtuvat koronavirusepidemian vaikutuksistaVuonna 2020 sairauspäivärahaa sai noin 295 000 henkilöä eli 9,2 % 16–67-vuotiaasta ei-eläkkeellä olevasta väestöstäSairauspäivärahaa maksettiin Kelan tilastojen mukaan pääasiassa tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella (26 %) ja mielenterveyden häiriöiden perusteella (25 %), kun katsottiin alkaneita sairauspäivärahakausia.

Työntekijöiden sairauspoissaoloja on seurattu vuodesta 2000 alkaen Työterveyslaitoksen ja Kunta10-tutkimuksen kautta ja tässä ovat kuntatyöntekijöihin kohdistuneen pitkäaikaisen tutkimuksen tulokset keskimäärin: 

  • Vuonna 2008 sairauspoissaolot olivat huipussaan ja kuntatyöntekijät olivat poissa töistä oman sairauden takia keskimäärin 19,4 päivää per vuosi.
  • Vuodesta 2013 sairauspoissaolot ovat olleen keskimäärin 16–17 päivää per vuosi.
  • Vuonna 2020sairauspoissaolot olivat keskimäärin 16,7 päivää per vuosi ja yhä useampi työntekijä (28 %) ei ollut poissa päivääkään oman sairauden takia. 

Lähde: Kela 

Sairauspoissaolojen tilastointi Suomessa 

Sairauspoissaoloista Suomessa ei ole kattavaa tietoa, sillä tietoa ja aineistoa kerätään hajanaisesti eri rekisterien ja kyselyiden kautta. 

Sairauspoissaoloista tietoa kerätään esimerkiksi:

  • Tilastokeskuksen Työvoima- ja Työolot tutkimusten avulla 
  • EK:nTyöaikakatsauksella 
  • Kelan sairauspäivärahatilastojen kautta
  • TEM:nTyöolobarometrilla 
  • Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksella
  • Sairaalahenkilöstön hyvinvointi -tutkimuksella
  • Helsinki HealthStudyn kautta 
  • Muiden yksittäisten tutkimushankkeiden avulla

Lähde: Työterveyslaitos 

Lue lisää täältä: Sairauspoissaolot minimiin yrityksessäsi

Sairausloma Suomessa

Sairauspoissaolot ammattiryhmittäin

Vaikka jo aiemmin on huomattu, että eri aloilla työskentelevien sairauspoissaoloissa voidaan havaita eroavaisuuksia, nosti vuosi 2020 kunta-alan ammattiryhmät eriarvoiseen asemaan sairauspoissaolotilastoissa. Keskimääräisten sairauspoissaolotilastojen kärjessä vuonna 2020 on pääasiassa hoitoalan ammattiryhmiä sekä ammattiryhmiä, joissa vaaditaan ruumiillista työtä. 

Ammatteja, joissa sairauspoissaolot olivat ylimmällä tasolla eli keskimäärin 21–29 päivää vuodessa: 

  • koulunkäyntiavustajat
  • kodinhoitajat
  • hoitajat ja lähihoitajat
  • lastenhoitajat ja lastentarhanopettajat
  • perhepäivähoitajat
  • hammashoitajat
  • laitoshuoltajat
  • sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat

Ammatteja, joissa sairauspoissaolot olivat alimmalla tasolla eli keskimäärin 6–8 päivää vuodessa:

  • johtajat
  • erityisasiantuntijat
  • taloussihteerit
  • tiedottajat
  • opettajat

Tiedot ovat peräisin Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksesta, johon osallistuvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Naantali, Raisio, Nokia, Valkeakoski ja VirratTutkimuksessa seurataan yli 90 000 untatyöntekijän vuosittaisia sairauspoissaoloja, mutta nämä tilastot eivät sisällä sairauspoissaolojen syitä.  

Lähde: Kela 

Sairausloma Suomessa

Sairauspoissaolot ikäryhmittäin

Kun katsotaan vuoden 2020 tilastoja, jatkavat sairauspoissaolot laskua yli 50-vuotiaiden kuntatyöntekijöiden ikäryhmässä. Alle 30-vuotiailla kuntatyöntekijöillä sairauspoissaolot ovat nousseet edellisvuoteen verrattuna ja tällä ikäryhmällä on keskimäärin jopa enemmän sairauspoissaolopäiviä verrattuna 30–50 vuotiaisiin. 

Kunta10-tutkimuksen johtaja Jenni Ervasti sanoo, että:” Tulokset antavat aihetta huoleen nuorten työntekijöiden osalta, jotka toisaalta usein työskentelevät myös ammateissa, joissa sairauspoissaoloja on paljon. On siis vaikeaa erottaa iän ja ammatin vaikutuksia toisistaan.

Sairauspäivärahaa saaneet henkilöt sukupuolen ja iän mukaan 

Työikäisten pitkien sairauspoissaolojen mittarina toimii Kelan sairauspäivärahatilastot. Sairauspäivärahaa voidaan maksaa 16–67-vuotiaille alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden ajalta, kun sairaus on kestänyt yli omavastuuajan 1+9 päivää.

Sairauspäivärahaa vuonna 2020 saaneet henkilöt sukupuolen ja iän mukaan

Lähde: Kela

Sairausloma

Sairausloma ja työympäristö

Työympäristö on erittäin tärkeä ottaa huomioon työhyvinvoinnin sekä sairastumisen ennaltaehkäisyn kannalta. 

Työturvallisuuslaissa on määritelty työympäristössä huomioon otettavat seikat, joita ovat esimerkiksi työpaikan rakenteellinen sekä toiminnallinen turvallisuus ja terveellisyys, ilmanvaihto sekä järjestykseen ja siisteyteen liittyvät asiat. Työnantajan on huomioitava myös näyttöpäätetyötä tekevän työntekijän mahdolliset haitalliset tai vaaralliset kuormitustekijät ja niiden vähentämiseksi työnantajan on järjestettävä työnteko mahdollisimman turvalliseksi. Näyttöpäätetyötä tekevälle jännetuppitulehdus voi olla ikävä vaiva, joka tulisi hoitaa ajoissa, sillä se voi oireilla hyvin pitkäkestoisesti ja kivuliaasti. Jännetuppitulehduksen voi aiheuttaa toistuvat liikkeet ja huono asento töitä tehdessä. 

Työsuojeluhallinnon mukaan työtilojen tulee olla turvalliset, terveelliset ja tarkoitukseen sopivat. Näin työn tekemisestä tulee sujuvampaa ja tapaturmia sekä sairastumisia pystytään ennaltaehkäisemään.  

Kaikilla työpaikoilla voidaan pyrkiä parantamaan työoloja ja näin ollen vähentämään sairauspoissaoloja. Seuraavassa osiossa voit lukea sairauspoissaolosta suhteessa fyysiseen ja psykososiaaliseen työympäristöön. 

Sairausloma ja työympäristö

Sairausloma ja fyysinen työympäristö

Tanskassa kansallisen työympäristön tutkimuskeskuksen tutkijat ovat tutkineet sairauspoissaolojen ja fyysisesti rasittavan työympäristön välistä yhteyttä ja nämä tutkimustulokset ovat verrattavissa myös suomalaiseen työympäristöön. 

Tässä ovat heidän tärkeimmät johtopäätöksensä: 

  • Fyysisestirasittavatyöympäristö, johon kuuluu esimerkiksi työskentely taivutetulla tai kiertyneellä selällä, monet nostot tai pitkäkestoinen tavaroiden kantaminen, lisää sairauspoissaoloja vain vähäisessä määrin, jos tarkastellaan kaikkia sairauspoissaoloja. Fyysisesti vaativa työ vaikuttaa etenkin lyhyempien sairauslomien esiintyvyyteen. Itse asiassa 1–5 päivän pituisten sairauspoissaolojen riski ei merkittävästi kasva naisilla ja miehillä, jotka kantavat tai nostavat vähintään neljänneksen työajasta. Naisilla riski kasvaa vain kolmella prosentilla, miehillä riski kasvaa viidellä prosentilla.
  • Toisaalta fyysisesti rasittava työympäristö lisääylikuuden päivän pituisten sairauspoissaolojen riskiä. Kuuden päivän pituisten tai sitä pidempien sairauspoissaolojen riski kasvaa merkittävästi naisilla ja miehillä, jotka kantavat tai nostavat vähintään neljänneksen työajastaan. Naisilla riski kasvaa 24 prosenttia ja miehillä 47 prosenttia.
  • Näin ollen fyysisesti raskaan työn ja lyhyiden sairauslomien välillä ei ole välitöntä yhteyttä. Fyysisesti rasittavaan työhön liittyy kuitenkin huomattavasti suurempi riski sairaslomien pidentymisestä. 

Sannie Vester Thorsen, yksi tutkimuksen takana olevista tutkijoista, selittää: ”Syy on luultavasti siinä, että lyhyeen alle kuuden päivän sairauslomaan vaikuttavat enemmän muut asiat. Se voi johtua esimerkiksi vilustumisesta, (…) tai muista “lievistä” virukseen perustuvista oireiluista tai psykososiaalisesta työympäristöstä “.

Fyysisesti kevyt työ voi olla myös kuormittavaa ja monet näyttöpäätetyötä tekevät henkilöt kokevatkin Työterveyslaitoksen mukaan epämukavuuden tunnetta sekä rasittuneisuutta työpäivän aikana. 

Vaikka varsinaiset työtapaturmat ovatkin Työterveyslaitoksen mukaan harvinaisia juuri tietokonetta pääasiallisena työvälineenään käyttävien henkilöiden keskuudessa, on työympäristötekijöillä suuri merkitys työntekijän hyvinvoinnin kannalta ja työn aiheuttaman rasituksen ehkäisyn näkökulmasta. 

Perinteisen hiiren käyttöön liittyy paljon haittapuolia, kun taas ergonominen keskitetty hiiri tarjoaa vähintään yhtä paljon etuja. Lue lisää.

Konttorityötä tekevien osalta jännetuppitulehduksen ennaltaehkäisemiseksi tulisi välttää yksitoikkoisia ja toistuvia liikkeitä. Yksitoikkoista rasitusta vähentääkseen, voi työoloissa pyrkiä suunnittelemaan työn liikkeet sekä työasennot sillä tavoin, että rasitus voidaan minimoida ja näin lievittää jännetuppitulehdukseen liittyvää oireilua tai ennaltaehkäistä jännetuppitulehdusten esiintyvyyttä työyhteisössä. 

Lue lisää täältä: Työpaikkaselvityksen avulla voidaan parantaa työntekijöiden viihtyvyyttä ja arkea työpaikalla

Sairausloma ja työympäristö

Sairausloma ja psykososiaalinen työympäristö

Haitallista psyykkistä työkuormitusta voidaan ehkäistä säätelemällä työn aiheuttamaa psykososiaalista kuormitusta, josta voi olla haittaa työntekijöiden terveydelle. Psykososiaalisia kuormitustekijöitä voidaan hallita yhtä suunnitelmallisesti kuin fyysisen työympäristönkin kuormittavia tekijöitä. 

Psyykkiseen ja sosiaaliseen eli psykososiaaliseen työympäristöön vaikuttavat tekijät ovat moninaiset. Psykososiaalinen työympäristö koostuu Työturvallisuuskeskuksen mukaan työn johtamisesta ja oganisoinnista, yhteistyöstä, viestinnästä sekä vuorovaikutuksesta ja yksilöllisestä käyttäytymisestä työyhteisössä. Vaikka työ olisi psykososiaalisesti kuormittavaa, voi työ olla myös erittäin kiinnostavaa ja innostavaa. Jos työssä on myönteisiä voimavaratekijöitä, kuten työn kehittävyys ja innovatiivinen työilmapiiri, voi nämä tekijät auttaa kohtaamaan työn muita vaatimuksia ja edesauttaa työssä jaksamista. 

Tanskassa Kansallisen työympäristön tutkimuskeskuksen tutkijat ovat myös tutkineet sairausloman ja stressaavan psykososiaalisen työympäristön välistä yhteyttä.

Tässä ovat heidän tärkeimmät johtopäätöksensä:

  • Psykososiaaliset rasitukset, kuten vähäinen vaikutusvaltatyön sisältöön,työroolikonfliktit ja kiusaaminen lisäävät sekä lyhytaikaisen sairausloman että yli kuuden päivän pituisten sairauslomien riskiä.
  • Alhainen vaikutusvaltatyönsisältöön liittyy siihen, pystyykö työntekijä vaikuttamaan, miten ja milloin hän tekee töitä, ja rooliristiriidat koskevat sitä, onko työntekijällä vastakkaisia ​​vaatimuksia asetettuun rooliinsa nähden.
  • Tutkimus osoittaa esimerkiksi, että naisilla, jotka ilmoittavat kärsivänsä vähäisestä vaikutusvallastatyössään, on 48 prosenttia suurempi sairausloman riski ja 41 prosenttia suurempi riskiolla sairauslomalla yli 6 päivää kuin naisilla, joilla on suurin vaikutusvalta omassa työssään.

Sannie Vester Thorsen, yksi tutkimuksen takana olevista tutkijoista, selittää: “Tässä tutkimuksessa saavutetut tulokset osoittavat, että parantamalla työympäristöä voidaan mahdollisesti vähentää keskipitkiä ja pitkiä sairauspoissaoloja pikemminkin kuin lyhyempiä sairauspoissaoloja”.

Riippumatta siitä, johtuuko sairauspoissaolo fyysisestä tai psyykososiaalisesta työympäristöstä, voidaan näistä aiheutuvien sairauspoissaolojen ehkäisemiseksi tehdä paljon. Seuraavassa luvussa tarkastellaan lähemmin sairauspoissaolojen ennaltaehkäisyä.

Sairausloma

Sairausloman ennaltaehkäisy

Terveyden edistämiseen panostetaan Suomessa valtakunnallisella tasolla ja monia sairauslomia pystytään ennaltaehkäisemään. Tämä on tärkeä tosiasia, mutta edellytyksenä on, että koko työorganisaatio sitoutuu työskentelemään asian puolesta. Johtajilla ja työntekijöillä on oltava käytettävissään työkalut, joilla varmistetaan, että työn aiheuttamat rasitukset – sekä fyysiset että psyykkiset – käsitellään oireiden ilmetessä, ennen kuin ne johtavat sairauslomaan. 

Seuraavassa osiossa voit lukea lisää tehokkaista työkaluista, joita yritykset voivat käyttää sairauspoissaolojen ennaltaehkäisyyn ja lyhentämiseen. 

Sairauspoissaolojen ennaltaehkäisyssä ja lyhentämisessä on kyse terveyttä edistävien työtapojen ja -välineiden käyttöönotosta työpaikalla. Työnantajan kannattaa siis investoida myös näyttöpäätetyötä tekevien työntekijöiden ergonomisiin työvälineisiin – kuten säädettävään pystyhiireen. 

Lue lisää täältä: 5 vinkkiä sairauspoissaolojen vähentämiseen hyvän ergonomian avulla.

Sairausloman ennaltaehkäisy

Miten sairauslomaa lyhennetään?

Työhönpaluun tukemiseksi ja sairauslomien lyhentämiseksi on työnantajien ennen kaikkea oltava tietoisia, kuinka työympäristön puutteet ja haasteet – fyysiset ja psyykkiset – voidaan tunnistaa ennen kuin ne johtavat työntekijän pitkäaikaiseen sairauspoissaoloon. 

Joitakin sairauslomia – erityisesti lyhytaikaisia ​​sairauslomia kausiluonteisten tartuntatautien ja vastaavien vuoksi – on vaikea täysin ennaltaehkäistä. Sen sijaan pitkittyneitä sairauslomia voidaan ennaltaehkäistä sekä lyhentää oikeilla työkaluilla.

Kansaneläkelaitos suosittelee verkkosivustollaan kela.fi toimintasuunnitelmaa, jossa on yhdeksän työkalua työntekijän työhönpaluun tukitoimia varten:

Työkalut sairausloman lyhentämiseksi ja työnpaluun tukemiseksi ovat:

Tämä työkalu mahdollistaa työntekijän osa-aikaisen työskentelyn silloin, kun kokoaikainen työskentely ei ole mahdollista.

On sekä työnantajan että työntekijän etu pyrkiä edistämään työntekijän työkykyä, hyvinvointia sekä terveyttä, ja kuntoutuksella voidaan tukea työntekijän työssä jatkamista.

Tämä työkalu mahdollistaa työntekijän kompetenssin kehittämisen sekä mahdollisen uudelleensijoittamisen työntekijälle sopiviin työtehtäviin.

Tämä työkalu tukee työntekijän kuntoutumista ja luo joustavuutta työhön palaamista varten.

Työkokeilu omalla työnantajalla voidaan käynnistää työterveysneuvottelun kautta, jossa tehdään suunnitelma työkokeilun sisällöstä ja raameista.

Jos työn kuormitusta pystytään rajoittamaan, voi työhön palaaminen olla helpompaa ja nopeampaa.

Jos työntekijä kykenee olemassa olevalla kompetenssillaan tekemään muita työnantajan tarjoamia työtehtäviä, voi se olla järkevä tukitoimi työhön palaavan työntekijän kannalta.

Työn ergonomian mahdollistaminen oikeiden työvälineiden ja apuvälineiden avulla on yksinkertainen keino auttaa työntekijää palaamaan työn pariin.

Työvälineiden lisäksi ergonomisia paranuksia voidaan tehdä työympäristöön.

Yhdeksän työkalua perustuvat konkreettisiin toimiin ja menetelmiin, joita kaikki työnantajat voivat käyttää. Voit lukea lisää aiheesta Kelan verkkosivuilta. 

Työterveyslaitoksen verkkosivuilta saat lisätietoa koskien tukimuotoja, joilla tuetaan työhön paluuta.

Lue lisää täältä: Mitä sairauspoissaolot maksavat?

Sairausloman ennaltaehkäisy

Varhainen tuki ja työterveysneuvottelu

Jos työntekijä tai työnantaja havaitsee työntekijän työkyvyssä heikentymistä tai jos työntekijän sairausloma pitkittyy, voi olla aiheellista käydä varhaisen tuen keskustelu. Keskustelu käydään lähtökohtaisesti yhdessä työntekijän ja lähimmän esihenkilön välillä. 

Molemmat osapuolet voivat valmistautua keskusteluun etukäteen ja keskustelua varten voi käyttää varhaisen tuen lomaketta.

Vinkkejä varhaisen tuen keskusteluun:

  • Keskustelua varten kannattaa varata häiriötön tila.
  • Keskustelussa kannattaa nostaa esille ongelmien lisäksi myös hyviä asioita. 
  • Keskustelussa työntekijä ja esihenkilö voivat yhdessä määrittää tarvittavia muutoksia ja asettaa tavoitteita.
  • Keskustelussa kannattaa neuvotella toimenpiteistä ja ratkaisukeskeisistä askelista tavoitteiden saavuttamiseksi.
  • Keskustelussa tulee muistaa myös seurannasta sopiminen ja arvioida tilannetta sopivin väliajoin. 

Lue lisää täältä: Sairauspoissaolot minimiin yrityksessäsi

Työterveysneuvottelu

Työterveysneuvottelua voidaan kutsua myös verkostoneuvotteluksi, työkykyneuvotteluksi tai kolmikantaneuvotteluksi. Kuten varhaisen tuen neuvottelussa, myös työterveysneuvottelussa on tarkoituksena pitää työntekijä työssään ja pyrkiä ratkomaan työkyvyn ongelmia. 

Työterveysneuvotteluun kannattaa kutsua vain henkilöt, joiden läsnäolo on neuvottelussa välttämätön. Neuvotteluun voivat osallistua työntekijän lisäksi esimies, henkilöstöhallinnon edustaja, johdon edustaja sekä työterveyshuollon edustaja, sekä työntekijän vaatiessa myös työsuojeluvaltuutettu tai luottamushenkilö. 

Työterveysneuvottelun tavoitteena on: 

  • Neuvotella asioista, jotka haittaavat työn tekemistä.
  • Löytää yhteisymmärrys osapuolten välille työkykyä tukevista toimenpiteistä.
  • Etsiä ratkaisuja työkykyä tukeviintoimenpiteisiin työpaikalla. 
  • Selvittää, johtuvatko työkykyongelmat työn järjestelyistä, työyhteisöstä vai työntekijän siviilielämän haasteista.
  • Suunnitella yhdessä, kuinka tilanteessa edetään sekä sopia tilanteen seurannasta.

Voit lukea työterveysneuvottelusta Tie työelämään -verkkosivustolta.

Työkyvyn arvioiminen 

Työkyvyn arviointi voi olla ajankohtainen, jos työntekijää ei kyetä auttamaan ja tukemaan työpaikalla. Työkyvyn arvioinnin tekee useimmiten oman työterveyshuollon lääkäri, jolla on käsitys työntekijän työolosuhteista. Työkyvyn arviointi on laaja kokonaisuus ja se keskittyy työntekijän toiminta- ja työkyvyn kehityksen arviointiin. Arvioinnissa tarkoituksena on myös pohtia, mitkä ovat työntekijän mahdollisuudet toimia työelämässä jatkossa. 

Työkyvyn arviointi on tehtävä ennen kuin Kelan sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivää. 

Sairausloman ennaltaehkäisy

Työvälineet sairausloman ennaltaehkäisyyn

Viime vuosina monet työnantajat ovat tulleet tietoisiksi työvälineiden tärkeydestä, jotka auttavat työntekijöitä työskentelemään mahdollisimman ergonomisesti. Työn ergonomiaa voidaan lähteä arvioimaan aina työpaikkakohtaisesti riippuen työtehtävistä, työympäristöstä sekä työssä käytettävistä työ- ja apuvälineistä. 

Lue lisää täältä: Sairauspoissaolojen ja ergonomian välinen yhteys.

Erityisesti pitkittyneet sairauslomat voidaan estää, kun työntekijät suorittavat työnsä oikeassa työasennossa liikkeillä, jotka vähentävät kehon fyysistä rasitusta. Työvälineet ovat luonnollisesti tärkeitä fyysisesti vaativan manuaalisen työn yhteydessä, mutta oikeat työvälineillä on suuri vaikutus myös työntekijöiden fyysiseen hyvinvointiin toimistotyössä.

Haitallista kuormitusta näyttöpäätetyössä voi aiheuttaa esimerkiksi samoina toistuvat käden liikkeet. Vuonna 2009 tehdyn Työ ja terveys- haastattelututkimuksen mukaan toistotyötä teki Suomessa yli kolmannes työssäkäyvistä henkilöistä. Tutkimuksen mukaan 33 % työssäkäyvistä teki samanlaisena toistuvia liikkeitä useita kertoja minuutissa, 1–2 tuntia päivässä. Yleisiä ovat toistuvat käden työliikkeet, jotka osaltaan lisäävät rasitussairauksien kuten jännetuppitulehduksen esiintymisen riskiä.

Näyttöpäätetyössä tähän ratkaisuna voi olla näppäimistö, joka auttaa työntekijää saavuttamaan hyvän ergonomisen työasennon tai keskitetty hiiri, joka pienentää työskentelyaluetta ja yhtenäistää näppäimistön ja hiiren käyttöä.

Oikeanlaiset ergonomiset työvälineet ja keskitetty hiiri voivat vähentää sairauspoissaoloja ja lisätä työntekijöiden tuottavuutta. Kun työntekijät eivät kärsi kivuista, he voivat keskittyä työhönsä.

Voit lukea lisää toimiston ergonomiasta täältä. 

Sairausloma

Sairausloma ja palkka

Jopa 295 000 henkilöä sai Kelan maksamaa sairauspäivärahaa vuonna 2020 eli voidaan päätellä, että sairausloma on asia, joka koskettaa monia suomalaisia. 

Yksi työntekijöitä usein askarruttava kysymys sairauslomia koskien on sairausloman vaikutus palkkaan. Tässä kappaleessa käsitellään sairausajan palkkaan vaikuttavia asioita. 

Sairausloma ja palkka

Miten sairausloma vaikuttaa palkkaasi

Sairausloman vaikutus palkkaan riippuu osittain työsuhteesi ehdoista ja työehtosopimuksestasi.

Työsopimuslain mukaan työntekijä on oikeutettu sairausajan palkkaan yhteensä kymmenen arkipäiviin sijoittuvan työpäivän ajan, jonka jälkeen on siirryttävä Kelan maksaman sairauspäivärahan piiriin. Ensimmäiset 10 päivää sairastumisesta ovat työntekijän sekä työnantajan omavastuuaikaaTyönantajalla on oikeus saada työntekijälle sairausvakuutuslain tai työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan kuuluva päiväraha ajalta, jolloin hän on maksanut työntekijälle sairausajan palkkaa. Päiväraha on enintään maksettua palkkaa vastaava määrä.

Sairausloman ajalta maksetaan täysi palkka, jos työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden. Samalta ajanjaksolta maksetaan puolet palkasta, jos työsuhde on kestänyt alle kuukauden. Monet työehtosopimukset sisältävät maininnan yli 10 työpäivää kestävistä sairausajan palkoista ja näissä tapauksissa on työnantajan maksettava työntekijälle palkkaa yli kymmenen päivän ajan. 

Jos työsuhteessa ei noudateta mitään työehtosopimusta, saa sairausajan palkkaa silti korkeintaan kymmeneltä arkipäivältä kerrallaan, mutta tässä tapauksessa arkipäiviksi lasketaan usein myös lauantait.

Sairausajan palkan maksamisen edellytykset 

  • Sinulla on oikeus sairausajan palkkaan, jospoissaolo johtuu sairauden tai tapaturman aiheuttamasta työkyvyttömyydestä.
  • Olet ilmoittanut sairastumisestasityöpaikkasi sääntöjen mukaisesti. 
  • Työkyvyttömyys ei ole tahallisesti itseaiheutettu.
  • On osoitettu luotettava selvitys sairauspoissaolon perusteesta.
  • Sairaudesta tai tapaturmasta aiheutuu kyvyttömyystyösopimuksesi mukaisiin tehtäviin. 

Lähde: Työsuojelu 

Mikä on itseaiheutettu sairastuminen?

Voi olla tilanteita, joissa sinulla työntekijänä ei ole oikeutta palkkaan sairausloman aikana.

Työntekijänä et ole oikeutettu työnantajan maksamaan sairausajan palkkaan, jos huolimattomat toimesi ovat johtaneet sairauslomaasi. Tilanteita, jotka voivat johtaa siihen, että et ole oikeutettu sairausajan palkkaan, voivat olla esimerkiksi:

  • Vahingot, jotka liittyvät liikennelain vakaviin rikkomuksiin, kuten rattijuopumukseen.
  • Väkivaltaan liittyvät vammat, joissa olettoiminut provosoivana osapuolena.
  • Loukkaantumiset, jotka liittyvät äärimmäisiin urheilulajeihin, jos et ole noudattanut turvallisuusmääräyksiä.

 Jos olet loukkaantunut puutarhanhoidon, urheilun, tanssilattian tai muun tavanomaiseen elämään liittyvän toiminnan yhteydessä, sinulla on tietysti oikeus sairausajan palkkaan. 

Sairausloma ja palkka

Sairausloma ja vaihteleva työaika

Jos työntekijällä on vaihteleva työaika, on hänellä siitä huolimatta oikeus sairausajan palkkaan tietyin ehdoin.

  • Jos työvuoro, joka kohdistuu työkyvyttömyysaikaan, on merkitty työvuoroluetteloon.
  • Jos työvuorosta on sovittu muulla tavoin tai sitä voidaan pitää selvänä, että työntekijä olisi ollut töissä. 

Lähde: Finlex 

Sairausloma

Lainsäädäntö sairauslomatapauksessa

Useimmille suomalaisille sairausloma on satunnainen, mutta luonnollinen osa työelämää eikä sairastumista voi pyrkimyksistä huolimatta aina välttää. 

Vaikka olisit tottunut olemaan terve ja hyvässä kunnossa, saatat yllättäen kohdata olosuhteita, joiden takia sairausloma on ajankohtainen. Siksi onkin järkevää tutustua sairauslomia koskevaan lainsäädäntöön.

Tässä luvussa tutustutaan lainsäädäntöön sairauslomia koskien, mutta kappaleessa ei tulla käymään läpi kaikkia teknisiä yksityiskohtia lakiteksteistä, vaan korostetaan yleisiä linjoja, joista sinun on hyvä tietää. 

Lainsäädäntö sairauslomatapauksessa

Sairauslomaa koskevat tärkeimmät säännöt

Tässä on katsaus tärkeimpiin sairauslomia koskeviin sääntöihin:

  • Työntekijänon tarvittaessa toimitettava työnantajalle asiallinen selvitys sairauspoissaolostaan. Selvitys voi olla lääkärintodistus, mutta myös terveydenhoitajan todistus voi toimia riittävänä selvityksenä. 
  • Jostyöntekijän sairauspoissaoloselvityksestä ilmenee, että työntekijä ei kykene pääasiallisiin työtehtäviinsä, voi työnantaja määrätä työntekijän vaihtoehtoisiin työtehtäviin, joista on maininta työsopimuksessa. 
  • Työntekijälläon lojaliteettivelvollisuus sairausloman aikana työnantajaansa kohtaan ja siksi työntekijän ei tule vaarantaa tervehtymistään tai työkykynsä palautumista sairauslomalla ollessaan. 
  • Jostyöntekijä käyttää sairauslomaa väärään tarkoitukseen, voi työnantaja jättää sairausajan palkan maksamatta tai jopa päättää työsuhteen. 
  • Työntekijälläei kuitenkaan ole pääsääntöisesti velvollisuutta tehdä töitä työnantajalle sairausloman aikana. 

Lähde: Minilex 

Lainsäädäntö sairauslomatapauksessa

Milloin työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon?

Lainsäädännön puitteissa on muitakin poissaoloon pakottavia syitä oman sairauden tai onnettomuuden lisäksi. Työsopimuslaissa mainitaan työntekijän oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä myös hänen läheisiään koskevien syiden vuoksi. 

Työntekijän tilapäiseen poissaoloon pakottavia syitä ovat: 

  • Jos läsnäolo on välttämätöntä perhettä kohdanneen sairauden takia.
  • Jos läsnäolo on välttämätöntä perhettä kohdanneen onnettomuuden takia.
  • Jos läsnäolo on välttämätöntä perhettä kohdanneen muun ennalta-arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.

Työsopimuslaissa määritellään myös perhevapaaseen liittyviä oikeuksia. Lain mukaan työntekijällä on oikeus perhevapaaseen silloin, kun hän saa vanhempainrahaa. Tämä edellyttää, että vanhempi asuu lapsen kanssa samassa taloudessa. Vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa, on oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen. 

Pakottavan perhesyyn vuoksi tapahtuvan poissaolon kestoa ei ole tarkoin määritelty laissa, mutta oletuksena on, että poissaolo on tilapäistä. Tilapäisestä poissaolosta ei makseta palkkaa, ellei työehtosopimuksessa toisin mainita.

Muita tilapäiseen poissaoloon oikeuttavia tapahtumia ovat: 

  • Rauhanturvaamispalvelukseen, -koulutukseen tai kriisinhallintatehtäviin osallistuminen. 
  • Asepalveluksen,siviilipalveluksen tai aseettoman palveluksen suorittaminen. 
  • Työntekijän vastuulla olevan alle 10-vuotiaan äkillisesti sairastuneen lapsen hoito tai hoidon järjestely.
  • Kunnallisen luottamustoimen hoitamiseen tulee työsopimuslain mukaan pyrkiä järjestämään vapaata yhdessä työnantajan kanssa.
  • Muuttopäivä luetaan joissain työehtosopimuksissa palkalliseksi vapaapäiväksi.
  • 50- ja 60-vuotismerkkipäivät luetaan joissain työehtosopimuksissa palkallisiksi vapaapäiviksi, mutta usein edellytetään vähintään vuoden kestänyttä työsuhdetta.

Lähde: YTY 

Lainsäädäntö sairauslomatapauksessa

Tarvitsetko lääkärintodistuksen sairauslomaa varten?

On pääasiassa työnantajan päätettävissä, tarvitsetko lääkärintodistuksen sairausloman saamiseksi. Jotkut työnantajat myöntävät lyhyempiä sairauslomia ilmoituskäytännöllä, joka ennaltaehkäisee terveydenhuollon ruuhkautumista. Pidemmissä sairauslomatapauksissa työnantajan lisäksi lääkärintodistusta tarvitaan muun muassa sairauspäivärahan maksua varten. 

Tilanteet, jolloin lääkärintodistusta tai -lausuntoa tarvitaan: 

  • Sairauden, vian tai vamman todentamisessa tai niihin liittyvien etuuksien hakemisessa.
  • Tapaturmasta tai rikoksesta tehtävän potilaskertomuksen dokumentointia varten.
  • Todistus liittyy potilaan hoitoon, mutta se tehdään kolmatta osapuolta varten.

Lääkärintodistus tai -lausunto on puolueeton asiantuntijanäkemys ja lääkäri toimii lainsäädännön mukaan ikään kuin puolueettomana todistajana. 

Mikä ero on lääkärintodistuksella ja lääkärinlausunnolla?

  • Lääkärintodistus onkirjallinen selvitys, jossa tulee ilmi lääkärintutkimusten avulla varmistetut tiedot tutkitusta henkilöstä. 
  • Lääkärinlausunto on kattavampi selvitys, joka sisältää edellä mainittujen tietojen lisäksi myös arvion potilaan tilanteesta ja toimintakyvystä. 

Voit lukea lisää lääkärintodistuksista ja -lausunnoista Lääkäriliiton verkkosivuilta. 

Lainsäädäntö sairauslomatapauksessa

Sairausloman tarpeen arviointi

Ei ole yksinkertaista vastausta siihen, kuinka paljon sairauslomaa sinun on saatava, vaan se riippuu tilanteestasi. Lähtökohtaisesti sairausloman tarpeen arviointi perustuu diagnosoituun sairauteen tai vammaan, mutta myös tilanteeseen, jolloin näihin on aiheellinen epäily. 

Sairausloman tarpeen arvioinnin lähtökohdat: 

  • Työkyvyn arviointi on keskeinen asia sairausloman tarvetta arvioidessa.
  • Hoito- ja kuntoutusprosessin aloittaminen, jolloin sairauspoissaolo mahdollistaa toipumisen.
  • Työhön paluun mahdollistavien tukitoimien arviointi.

Sairauspoissaolon tarpeen arvioinnista löydät lisätietoa Käypä hoito -suosituksesta täältä 

Lainsäädäntö sairauslomatapauksessa

Voidaanko työnantajallesi korvata sairauslomasi

Työntekijän ollessa työkyvyttömyyden vuoksi sairauslomalla, voi Kela yhtäjaksoisen omavastuuajan jälkeen maksaa sairauspäivärahan tai osasairauspäivärahan työnantajalleOmavastuuaika on sairastumispäivä mukaan lukien 1+9 päivää. Sairauspäivärahaa varten tarvitaan lääkärintodistus, mutta lääkärinlausunto ei anna automaattisesti oikeutta Kelan sairauspäivärahaan. Sairauspäiväraha määräytyy pääasiassa työntekijän vuositulojen perusteella, mutta tulojen ollessa pienet, voidaan myöntää vähimmäispäivärahaaVuonna 2020 Kelan maksamaa sairauspäivärahaa sai Suomessa 294 568 henkilöä. 

Sairauspäivärahan myöntäminen edellyttää työkyvyttömyyttä, joka arvioidaan tapauskohtaisesti sen työn perusteella, josta olet sairautesi vuoksi jäänyt pois.

Ohjeet sairauspäivärahan hakemiseen Kelalta: 

  • Kerro hakemuksessasi, kuka on työnantajasi ja kuvaile työsi sisältö. 
  • Jostyöskentelet useassa työssä, kerro mistä töistä olet ollut poissa sairautesi vuoksi. 
  • Jos pystyt työskentelemään toisessa työssä, kerromitä työtä kykenet tekemään. 

Sairauspäivärahan arviointiin voi tapauksesta riippuen osallistua Kelan asiantuntijalääkäri, joka osaltaan arvioi hoitavan lääkärin lausunnon perusteella työntekijän työ- ja toimintakykyä sekä työkyvyttömyyden ehtojen täyttymistä. 

Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä eli noin vuoden ajan. Ollessasi vuoden töissä sen jälkeen, kun sairauspäivärahan maksun enimmäisaika on täyttynyt, olet tämän jälkeen jälleen oikeutettu anomaan sairauspäivärahaa. Siinä tapauksessa, jos palaat töihin vähintään 30 päivän ajaksi, voit anoa sairauspäivärahaa vielä 50 lisäpäivältä, vaikka enimmäisaika olisikin täyttynyt. Sairauspäivärahaa voit saada enimmäisajan täyttymisen jälkeen myös siinä tapauksessa, jos sairastut sairauteen, joka ei ole aiheuttanut sinulle työkyvyttömyyttä edellisen sairauspäivärahakauden aikana. 

Lisätietoa sairauspäivärahasta löydät Kelan verkkosivuilta. 

Lainsäädäntö sairauslomatapauksessa

Sairausloman seuranta

Tärkeintä sairauspoissaolojen ilmetessä on pyrkiä ehkäisemään työkyvyttömyyden pitkittyminen ja lisätä varhaista tukea. Työterveyshuoltolakia muutettiin vuonna 2012 ja sairauspoissaolojen seurantaa terävöitettiin laissa. Tavoitteena oli lisätä työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon välistä yhteistyötä työkyvyn seurannassa ja sen vuoksi työterveyshuoltolakiin lisättiin 30-60-90-sääntö. 

Mikä on 30-60-90-sääntö? 

  • Kun sairauspoissaolo on kestänyt 30 päivää, on työnantajan viimeistään tässä vaiheessa ilmoitettava työterveyshuoltoon, jossa on alettava hoidon suunnittelu sekä kuntoutuksen ja työkyvyn selvittäminen. 
  • Kunsairauspoissaolo on kestänyt 60 päivää, voi joko työnantaja tai työntekijä hakea sairauspäivärahaa Kelalta. Tämä on tehtävä viimeistään kahden kuukauden kuluttua sairauspoissaolon alkamisesta. 
  • Ennenkuin sairauspoissaolo on kestänyt 90 päivää, on työterveyslääkärin valmisteltava lausunto työntekijän työkyvystä. Työntekijä toimittaa lausunnon Kelaan, sillä ilman lääkärin tekemää lausuntoa sairauspäivärahaa ei voida maksaa 90 päivän jälkeen. Työnantajan tehtävänä on selvittää, miten työtä voi muokata niin, että työhön paluu olisi helpompaa. 

Lähde: Tie työelämään 

Yhteys Kelaan sairausloman pitkittyessä 

Sairausloman kestäessä pidemään, voi Kela arvioida kuntoutustarvettasi lääkärinlausunnon perusteella. Tässä muutama muistisääntö sairausloman pitkittyessä. 

  • Kunsairauspäivärahaa on maksettu 60 arkipäivää, Kela informoi sinua kuntoutusvaihtoehdoista. 
  • Kuntoutusta voi hakea myös oma-aloitteisestiennen kun sairauspäivärahaa on maksettu 60 päivää. Siinä tapauksessa voit aloittaa hakeutumalla työterveyslääkärille tai omalle lääkärillesi ja hakea lääkärinlausunnon avulla kuntoutusta Kelasta. 
  • Silloin, kun sairauspäivärahaaon maksettu 150 arkipäivää, Kela informoi sinua lisäksi työkyvyttömyyseläkkeen hakemisesta. 
  • Siinä tapauksessa, kunsairautesi jatkuu yli vuoden, voit hakea työkyvyttömyyseläkettä.

Kelan verkkosivustolta kela.fi voit lukea lisää voimassa olevista säännöistä ja ehdoista työnantajille koskien työntekijän sairausloman korvausta. 

Lainsäädäntö sairauslomatapauksessa

Lomat sairausloman aikana

Jos työntekijä on vuosiloman alkaessa esimerkiksi synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, on loma-ajankohtaa siirrettävä työntekijän pyynnöstä. Tämä pätee myös silloin, jos työntekijän työkyvyttömyys alkaa loman aikana. Työntekijän on pyydettävä loman siirtoa, sillä loma ei työkyvyttömyystapauksissa siirry automaattisesti.  

Silloin, kun vuosilomaa tai sen osaa siirretään työkyvyttömyyden vuoksi, on työntekijä sairauslomalla ollessaan oikeutettu työnantajan maksamaan sairausajan palkkaan työehtosopimuksen mukaan. 

Lähde: Pro SAK 

Työkyvyttömyys vuosiloman aikana 

Kun työkyvyttömyys osuu vuosiloman päälle, siirtyy vuosilomasta eteenpäin ainoastaan se osa, jonka aikana työntekijä on työkyvytön. Jos olet työkyvytön loman alkaessa tai tiedossa on loma-ajalle sijoittuva sairaalahoito, voi loman siirtoa anoa työnantajalta jo etukäteen.

Vuosiloman siirtopyynnön esittäminen 

Tässä muutama muistisääntö, jos haluat siirtää vuosilomaasi sairausloman vuoksi:

  • Ilmoita viipymättä pyyntösi vuosiloman siirrosta työnantajallesi.
  • Jos työnantaja pyytää, on sinun esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestäsi
  • Usein vuosiloman siirtoa varten edellytetään lääkärintodistus. Jos et heti pääse lääkäriin, on sinun pyydettävä taannehtiva lääkärintodistus, johon lääkäri merkitsee perustelun sille, miten hän on voinut päätellä sairauden alkaneen.
  • Jos työpaikalta voi olla poissa joitakin päiviä ilmoituskäytännöllä, tulisi tämän käytännön päteä myös vuosilomalla sairastuessa. 

Lähde: Pro SAK 

Sairausloma

Sairausloma ja irtisanominen

Pitkäaikainen sairausloma saattaa aiheuttaa työntekijälle aiheellisen huolen työpaikan menettämisestä. 

Työnantaja voi irtisanoa työntekijän sairausloman aikana ja jopa työntekijän sairausloman perusteella. Yleissäännös on kuitenkin, että työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. 

Tässä luvussa saat lisätietoa siitä, missä tilanteessa työnantaja voi irtisanoa sinut sairauslomalla ja mitä sääntöjä sovelletaan sairauslomiin ja irtisanomiseen. 

Sairausloma ja irtisanominen

Voiko työnantaja irtisanoa sinut sairausloman vuoksi?

Työntekijänä sinulla on oikeus olla poissa töistä sairauden vuoksi, mutta työnantaja voi silti irtisanoa työntekijän sairauslomalla. Tämä pätee riippumatta siitä, työskenteletkö julkisella vai yksityisellä sektorilla. Työntekijä voidaan irtisanoa sairausloman aikana tai sairausjakson jälkeen, mutta tämä edellyttää, että irtisanominen on objektiivisesti perusteltua.

Tosiasiallinen perustelu voi olla esimerkiksi yrityksen olosuhteet, kuten leikkaukset, uudelleenjärjestelyt ja organisaatiomuutokset. Nämä ovat ehtoja, jotka voivat vaikuttaa kaikkiin työntekijöihin, etkä ole välttämättä näiltä suojattu sairausloman vuoksi. 

Irtisanominen sairausloman vuoksi 

Työntekijä voidaan irtisanoa sillä perusteella, että tämä on sairauslomalla, mutta sairastuminen itsessään ei ole riittävän asiallinen ja painava irtisanomisperuste. 

Jälleen ratkaisevaa on, onko irtisanominen objektiivisesti perusteltua. Syynä voi olla esimerkiksi se, että sairauden, vamman tai tapaturman takia työntekijän työkyky on vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista. Perustelusta riippumatta irtisanomisen objektiivisuuden kannalta on ratkaisevan tärkeää, että työnantaja on yrittänyt löytää työntekijälle vaihtoehtoisen roolin työpaikalla. 

Jos sinut irtisanotaan sen perusteella, että olet sairauslomalla, on aiheellista ottaa yhteyttä ammattiliittoon. Ammattiliitto voi auttaa sinua arvioimaan, onko irtisanominen oikeutettu ja perusteltu. 

Esimerkiksi Työsuojeluhallinnon verkkopalvelussa neuvotaan työsopimuksen irtisanomisperusteiden arvioimisessa seuraavalla tavalla: 

Työnantajalla on oltava irtisanomiseen lainmukainen, asiallinen ja painava syy. Tällaisena voidaan pitää esimerkiksi tapausta, jossa: 

  • Työntekijä olennaisesti rikkoo työsuhteeseen vaikuttavia velvoitteita.
  • Työntekijän työntekoedellytyset ovat olennaisesti muuttuneet ja hän ei kykene selviytymään työtehtävistään.
  • Työnantajan tarjoama työmahdollisuus on olennaisesti ja pysyvästi vähentynyt ja työntekijää ei voida sijoittaa tai kouluttaa toisiin tehtäviin. 

Työsuhteen velvoitteita laiminlyöneelle työntekijälle on annettava mahdollisuus korjata virheensä ja ennen irtisanomismenettelyä on hänelle annettava varoitus.

Työnantajan on huomioitava, että irtisanomiseen ei ole oikeutta, jos 

  • Työn määrä vähenee tilapäisesti.
  • Verrattavissa oleviin töihin palkataan uusia työntekijöitä.
  • Työt on järjestetty uudelleen siten, että siitä ei ole aiheutunut työn tosiasiallista vähentymistä. 

Lähde: Työsuojeluhallinto 

Määräaikaisen työsopimuksen irtisanominen 

Määräaikaisia työsopimuksia koskee erilaiset säännöt. Määräaikaisen työsopimuksen irtisanomisperusteet on oltava kirjattuna työsopimukseen, muutoin määräaikaista työsopimusta ei monissa tapauksissa voi irtisanoa ennen työn keston sovittua määräaikaa tai ennalta sovitun työn valmistumista.  

Määräaikaisen työsopimuksen voi päättää sopimalla asiasta työnantajan ja työntekijän välillä. Jos työsuhde päätetään joko työntekijän tai työnantajan toimesta ennen määräajan päättymistä, voidaan päätöksen tehnyt osapuoli todeta velvolliseksi korvaamaan aiheuttamansa vahingon. 

Voit lukea lisää määräaikaisen työsopimuksen irtisanomisesta täältä. 

Sairausloma ja irtisanominen

Kirjallinen varoitus sairauslomatapauksessa

Työnantajasi voi antaa sinulle kirjallisen varoituksen toistuvien sairauslomien tai pitkän sairausloman vuoksi. Jos sairausjaksosi ovat perusteltuja, varoitukselle ei tule antaa painoarvoa, mutta se voi osoittaa, että poissaolosi sairauden vuoksi aiheuttaa työnantajalle toiminnallisia haasteita. 

 Kirjallinen varoitus voi siten auttaa yritystä dokumentoimaan, että myöhempi irtisanominen on tosiasiallinen. 

Työsuojeluhallinto neuvoo, että kirjallinen varoitus tulisi sisältää: 

  • Kuvauksen siitä, millä tavalla työntekijä käyttäytyy sopimuksen vastaisesti.
  • Selvityksen työntekijän rikkomista velvollisuuksista.
  • Vaatimuksen siitä, että työntekijä muuttaa toimintaansa.
  • Selvityksen siitä, mitkä ovat toistuvan epäsuotavan toiminnan seuraukset.

Jos saat kirjallisen varoituksen liiallisista sairauspoissaoloista, on tärkeää laatia kirjallinen vastaus, jos koet tarpeelliseksi esittää varoitukselle vastineen. Muussa tapauksessa vaarana on, että varoitus voi auttaa dokumentoimaan perusteet myöhempää irtisanomista varten. 

Kokeile veloituksetta 14 päivän ajan

Contour Designin ergonomiset tuotteet on suunniteltu henkilöille, jotka viettävät suuren osan työpäivästään tietokoneen ääressä. Ergonomisten hiirtemme avulla voit lisätä tehokkuutta, ehkäistä jännityksiä ja vähentää perinteisen tietokonehiiren käytöstä aiheutuvia kipuja.