Sairausloman kustannukset Suomessa
Sairausloma johtaa luonnollisesti menetettyyn työpanokseen. Kelan julkaiseman selvityksen mukaan Suomessa keskiverto työntekijä on poissa töistä sairausloman vuoksi 16–17 päivää vuosittain. Tilastojen mukaan sairauspoissaolojen keskimääräinen määrä vuositasolla on pysynyt lähes muuttumattomana vuodesta 2013, ja sairauspoissaolot lisääntyivät vain hieman vuonna 2020.
Sosiaali- ja terveysministeriön analyysi osoittaa, että sairauspoissaoloista aiheutuva menetetyn työpanoksen kustannus voi yltää 3,4 miljardiin euroon vuositasolla – hämmästyttävä hinta sairauspoissaolojen vuoksi. Jos lasketaan yhteen sairauspoissaolot, työkyvyttömyyseläkkeet, työtapaturmat ja sairaanhoito näihin liittyen sekä kustannukset, jotka aiheutuvat alentuneesta työkyvystä, on hintalappu moninkertainen tähän verrattuna. Onneksi yritykset voivat ennaltaehkäistä sairauslomia sekä niiden aiheuttamia kustannuksia pienellä vaivalla.
Sairauslomien ennaltaehkäisyyn tarvitaan vain ennakoivaa ja kohdennettua lähestymistapaa.
Voit lukea enemmän siitä, kuinka voit vähentää sairauspoissaolojen määrää yrityksessäsi “Kaikki mitä sinun tulee tietää sairauslomasta”-artikkelin ”Työvälineet sairausloman ennaltahkäisyyn” -osiossa.
Sairauslomiin liittyvät kulut – suorat ja välilliset
Sairauslomien kustannuksia laskettaessa katsotaan yrityksen kulujen kokonaismäärää. Ei riitä, että tarkastellaan pelkästään palkkakustannuksia, sillä kokonaiskuvaan kuuluvat myös sairauslomien aiheuttamat välilliset kustannukset.
Esimerkiksi tuottavuus voi laskea jo sairauslomaa edeltävänä aikana. Lisäksi tulee huomioida mahdollinen sopeutumisaika, jolloin tuottavuus on alhaisempi sairauslomalta palatessa. Se voi johtua siitä, että työntekijän työkunnon palautuminen ottaa aikaa ja työn rytmi on yksinkertaisesti löydettävä uudelleen.
Työntekijän sairausloman aikana kuluja aiheuttavat mahdolliset tilapäisavustukset tai muiden työntekijöiden ylityökorvaukset jne.
Sairausloman suorat kustannukset
Sairausloman välittömiin kustannuksiin kuuluu luonnollisesti poissaolevien työntekijöiden palkat.
Oikeus sairausloma-ajan palkkaan riippuu työsuhteen ehdoista ja työehtosopimuksesta
. Voit lukea tästä lisää sairauslomakappaleestamme osiossa “Sairausloma ja palkka.“Sairausloman kustannusten laskeminen: Välittömät kustannukset
WPalkkakustannukset – sairausloman välittömät kustannukset – on suhteellisen helppo laskea. Näin ollen on myös helppo selvittää, mitä yritys voi säästää, jos onnistuu vähentämään sairauspoissaolojen kokonaismäärää yrityksessä.
Jos otamme esimerkkihenkilöksi keskimääräisen työntekijän Suomessa, vaikka Emman tai Antin, jonka kuukausipalkka on 3217 € (– palkansaajien mediaaniansio vuonna 2020).
Helpottaaksemme laskentaa, oletetaan Emman olevan sairauslomalla keskimäärin kuusi päivää vuodessa. Ajatellaan, että vuodessa on 52 viikkoa ja 5 palkkapäivää per viikko eli 260 palkkapäivää (52×5 = 260). Näin ollen kuuden päivän poissaolo on 2.31 prosenttia kaikista palkkapäivistä (100:260×6 = 2.307), ja se vastaa noin 743.13 € välittömiä palkkakustannuksia vuodessa:
3 217 € x 0.231 = 743.127 €
Jos yrityksessä on 100 työntekijää, ovat vuotuiset välittömät sairausloman kustannukset noin 7 4312.7 €, jos seurataan Emman keskiarvoa:
100 x 743.127 € = 7 4312.7 €
Jos Emman työnantaja onnistuu lyhentämään keskimääräisen työntekijän sairauslomaa kuudesta päivästä viiteen vuodessa, se tarkoittaa automaattisesti merkittäviä kustannussäästöjä.
Viisi sairauslomapäivää vuodessa vastaa 1.92 prosenttia kaikista työpäivistä (100:260×5 = 1.923). Tästä syystä vuosikustannukset työntekijää kohti ovat noin 617.66 euroa:
3217 € x 0.192 = 617.664 €
Emman työnantajalle tämä tarkoittaa noin 61 766 € vuosikuluja.
100 x 617.664 € = 61 766.4 €
Karkeasti laskettuna tämä tarkoittaa jopa 12 546 euron vuotuisia säästöjä.
74 312.7 € – 61 766.4 € = 12 546.3 €
Sairausloman välilliset kustannukset
Sairausloman epäsuorat eli välilliset kustannukset – ns. piilokustannukset – kattavat useita eri tekijöitä.
Tässä joitakin esimerkkejä siitä, mitä sairauspoissaolojen välilliset kustannukset voivat pitää sisällään:
– Aika, jonka korvaava työntekijä tarvitsee uuden roolin oppimiseen
– Palvelun ja tuotteiden laadun mahdollinen heikkeneminen
– Vähentynyt tehokkuus tiimissä
– Liiketoiminnan haitta ja mahdollinen mainehaitta
– Korvaavan henkilöstön rekrytointikustannukset
– Resurssit, jotka kattavat muun henkilöstön koulutuksen ja tuen
– Kollegoiden mahdolliset ylityökustannukset
– Esimiehen käyttämä aika erilaisten tapaamisten ja sairaslomaa koskevien keskusteluiden järjestämiseen sekä kollegoiden valmistelemiseen muutoksiin.
Sairausloman kustannusten laskeminen: välilliset kustannukset
Suurta osaa sairauslomien aiheuttamista välillisistä kustannuksista on vaikea hinnoitella, ja sen lisäksi on myös vaikea täysin ymmärtää kaikkia mahdollisia kustannuksia, jotka muodostuvat työntekijän sairausloman vuoksi epäsuorasti.
Alla on muutamia esimerkkejä joistakin välillisistä kustannuksista keskivertoyritykselle Suomessa, ja esimerkkihenkilöinämme ovat Antti ja Emma.
Esimerkki 1: Vähentynyt tehokkuus tiimissä
Kun työkaveri on sairauslomalla, tuottavuus voi kärsiä koko tiimin osalta. Näin on usein, kun kyseessä on pitkäaikainen sairausloma. Se voi myös vaikuttaa työntekijöiden mielialaan, kun työkaveri joutuu sairauslomalle.
Oletetaan, että Antti joutuu pitkäaikaiselle sairauslomalle. Hänen kollegansa Emma, joka tienaa 3 217 € kuukaudessa, kärsii tästä henkisesti ja on näin ollen – 10 % vähemmän tuottava kahden kuukauden ajan. Välillisinä kustannuksina Antin ja Emman työnantaja menettää 643.4 euroa tuottavuuden menetyksenä kahdelta kuukaudelta.
(3217 € x 2 = 6434 €) – 10 % = 643.4 € eli 10 % hänen kuukausipalkastaan kahden kuukauden ajalta
Esimerkki 2: Sisältää resurssit, jotka on käytetty sairauslomalla olevan henkilön sijaisen löytämiseen:
Antin esihenkilö Karoliina, joka etsii nyt hänen tilapäistä sijaistaan, ansaitsee enemmän kuin Emma ja Antti. Karoliina ansaitsee 7000 euroa kuukaudessa, mikä on johtajan keskipalkka. Jos työmäärä on viikoittain 35 tuntia, voi tuntipalkaksi laskea noin 50 euroa.
Tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin liittyvät kustannukset
Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat masennuksen ohella yleisimpiä pitkäaikaisten sairauspoissaolojen syitä. Kaikista vuonna 2020 alkaneista sairauspäivärahakausista jopa 26 % maksettiin tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella. Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi maksettavat sairauspoissaolokorvaukset ovat yleisimpiä 50 vuotta täyttäneillä.
Työntekijöiden hyvinvointia voi lisätä yksinkertaisilla toimilla ja näin auttaa vähentämään sairauspoissaoloista johtuvia kustannuksia. Voit lukea lisää sairauspoissaolojen ennaltaehkäisystä toimiston ergonomiaa käsittelevästä artikkelistamme.
Mitä voin tehdä vähentääkseni sairauspoissaoloja yrityksessäni?
Jos haluat vähentää sairauspoissaoloja yrityksessäsi, voit tehdä lukuisia erilaisia toimenpiteitä kehittääksesi työhyvinvointia.
Aloita esimerkiksi työpaikkaselvityksen tekemisestä ja riskiarvioinnista. Voit työpaikkaselvityksen kautta löytää työympäristöösi sopivia työkaluja ja prosesseja, joiden avulla voit suunnitelmallisesti sekä pitkäjänteisesti edistää työhyvinvointia ja torjua sairauspoissaoloja.
Voit lukea lisää hyvinvointia edistävästä työympäristöstä täältä.
Jos sairauslomat johtuvat puutteellisesta työergonomiasta, voi ergonomisten työvälineiden, kuten tietokonehiiren ja näppäimistön käytöstä olla suurta etua.
Olemme kirjoittaneet tästä paljon tietoa, josta voit lukea lisää tästä artikkelista
.
Sairausloma ja irtisanominen
Pitkäaikainen sairausloma saattaa aiheuttaa työntekijälle aiheellisen huolen työpaikan menettämisestä. Työnantaja voi irtisanoa työntekijän sairausloman aikana ja jopa työntekijän sairausloman perusteella. Yleissäännös on kuitenkin, että työnantaja saa...
Voiko työnantaja irtisanoa sinut sairausloman vuoksi?
Työntekijänä sinulla on oikeus olla poissa töistä sairauden vuoksi, mutta työnantaja voi silti irtisanoa työntekijän sairauslomalla. Tämä pätee riippumatta siitä, työskenteletkö julkisella vai yksityisellä sektorilla. Työntekijä...
Miten sairauslomaa lyhennetään?
Työhönpaluun tukemiseksi ja sairauslomien lyhentämiseksi on työnantajien ennen kaikkea oltava tietoisia, kuinka työympäristön puutteet ja haasteet – fyysiset ja psyykkiset – voidaan tunnistaa ennen kuin ne johtavat työntekijän pitkäaikaiseen sairauspoissaoloon. Joitakin sairauslomia – erityisesti lyhytaikaisia sairauslomia kausiluonteisten tartuntatautien...