Kaikki mitä sinun tulee tietää työympäristöstäsi

Terveellinen työympäristö on tärkeää ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Onneksi poliitikot, työnantajat ja työntekijät ovat olleet tietoisia hyvän työympäristön tärkeydestä jo vuosisatojen ajan.

Yhtenä tärkeänä tekijänä työhyvinvoinnin edistämisessä ja valvonnassa on ollut työlainsäädännön kehittäminen ja käyttöönotto. Suomalainen työlainsäädäntö sai alkunsa teollistumisen myötä 1800-luvun lopulla, jolloin Suomessa oli käytössä esimerkiksi tarkastuslainsäädäntöä sekä tapaturmasuojeluun liittyvää lainsäädäntöä. Kuitenkin vasta 1900-luvun alkupuolella alkoi varsinaisesti työlainsäädännön valmistelu ja monia työlakeja otettiin käyttöön vuodesta 1917 lähtien sekä 1920-luvun alussa.

Tänä päivänä lainsäädäntö on kattava ja se ottaa huomioon erilaisia asioita työpaikan rakenteelliseen ja toiminnallisesta turvallisuuteen sekä moniin muihin aspekteihin liittyen.

Nykyään säännöt ja määräykset kattavat kaiken tyyppiset työt, ja työolosuhteiden ohjeistuksella on tarkoitus taata turvallinen ja terveellinen työelämä sekä ehkäistä työtapaturmia.

Millainen sitten on hyvän työympäristön määritelmä? Tässä artikkelissa perehdymme asiaan.

Lähde: Turun yliopisto & Työsuojelu

Mitä työympäristö kattaa?

Työympäristöön kuuluu suuri määrä erilaisia tekijöitä, jotka yhdessä määrittävät työpaikan terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyvät lähtökohdat. Työympäristön käsite on laaja ja se kattaa täyden kirjon fyysisiä ja psyykkisiä seikkoja, jotka vaikuttavat hyvinvointiisi päivittäisessä työssäsi.

Koska eri ammateissa ja työtehtävissä olosuhteet ovat työstäsi riippuvaisia, yksittäisten yritysten sekä eri organisaatioiden välillä voi olla merkittäviä eroja. Varastotyöntekijään ja kirjanpitäjään sovelletaan luonnollisesti erilaisia sääntöjä.

Joillekin fyysiset tekijät ovat tärkeämpiä ottaa huomioon, koska mahdollisista työn vaaroista aiheutuu merkittävämpi välitön uhka terveydelle. Rakennustyöntekijä tarvitsee asianmukaista turvallisuutta verrattuna esimerkiksi putoamis- ja romahtamisriskiin, kun taas sähköasentajan kohdalla huomiota on kiinnitettävä enemmän sähköiskuvaaraan. Kirjanpitäjänä työskentelevä näkee molempien ennalta mainittujen vaaratilanteiden riskin minimaalisena omalla kohdallaan.

Toimistotyöntekijöillä ei aina ole selkeää ja jo olemassa olevaa vaaraa työssään, johon olisi puututtava. Sen sijaan toimistotyöntekijä voi olla vaarassa kokea joko ohimenevää tai kroonista kärsimystä huonon ergonomian, sopimattomien työasentojen sekä -välineiden vuoksi.

Lisäksi psyykkiset olosuhteet, kuten työajat, stressi, sosiaalinen elämä ja yleiset organisaatiorakenteet voivat vaikuttaa merkittävästi henkiseen hyvinvointiin. Huonosti käyttäytyvä työtoveri tai esihenkilö taikka tilanteet, joissa joku työyhteisössä joutuu kiusatuksi, luo ongelman organisaatiolle.

Työympäristön kaksi puolta

Hyvän työympäristön toteuttaminen edellyttää, että yritys ymmärtää työntekijöihin vaikuttavat erilaiset tekijät. Toisaalta on huomioitava työpaikan fyysiset ominaisuudet, kuten työympäristön suunnittelu, työskentelytilat ja muut fyysiset tarpeet. Toisella puolella on psyykkiset tekijät, kuten sosiaalinen ympäristö, työajat, työntekijöiden välinen vuorovaikutus sekä ihmisten johtaminen jne.

Fyysiset tekijät:
– Fyysinen työympäristö
– Työtilan suunnittelu
– Ihmisen anatomia

Psyykkiset tekijät:
– Psyykkinen työympäristö
– Sosiaalinen ympäristö
– Mitä työn ulkopuolella tapahtuu

in a meeting room three people are gathered smiling

Fyysiset tekijät

Fyysinen työympäristö
Fyysinen työympäristö kattaa kaikki fyysisesti vaikuttavat olosuhteet. Fyysiseen työympäristöön vaikuttavia asioita ovat toimiston sisäilma, melutasot, valaistus, ilmanvaihto, kalusteet, työvälineet ja riittävät työpisteiden välit.

Työtilan suunnittelu
Työtilan suunnittelu ja sisustus kattavat kaiken laitteisiin ja huonekaluihin liittyvän. Tähän kuuluvat esimerkiksi pöytä, työtuoli, tietokone, näppäimistö ja hiiri.

Ihmisen anatomia
Millä tavalla käytät laitteitasi ja minkälaisissa asennoissa kehosi on työtä tehdessäsi? Työtapoihin liittyvät tottumuksesi ja työtekniikkasi vaikuttavat kehosi rasitukseen ja samalla terveyteesi. On tärkeää, että työympäristö sopii yhteen yksilön ominaisuuksien ja työn asettamien tarpeiden kanssa.

Lähde: Työterveyslaitos

Pyykkiset tekijät

Psyykkinen työympäristö
Tyypilliset tekijät tässä kategoriassa voivat liittyä niin toistuvaan ja yksitoikkoiseen työhön kuin intensiiviseen ja ennakoimattomaankin työhön. Tähän vaikuttavat myös työn ja perhe-elämän tasapainon mahdollistaminen sekä yleisesti ajanhallintaan liittyvät tekijät sekä johdon joustavuus koskien työtehtävien määräaikoja. Psykologinen työympäristö voidaan määritellä organisatoriseksi ja rakenteelliseksi viitekehykseksi työllesi.

Sosiaalinen ympäristö
Kollegasi ja toimiston sosiaalinen dynamiikka ovat kriittisiä työpaikalla. Luonnollisesti meillä kaikilla on yksilöllisiä sosiaalisia tarpeita ja tapoja toteuttaa itseämme sosiaalisissa tilanteissa ja ihmissuhteissa. Sosiaaliseen työympäristön määritelmään kuuluu myös se, minkälainen työyhteisön kulttuuri on ja tähän liittyy lisäksi sosiaaliset kontaktit ja vastuun jakaminen yhteisön sisällä.

Lähde: Työturvallisuuskeskus

Mitä tapahtuu työn ulkopuolella

Vapaa-ajalla on merkittävä rooli työstä palautumisen kannalta. Vapaa-ajan kuormittavuuteen liittyviä seikkoja ovat esimerkiksi perheasiat ja sosiaaliset suhteet sekä työmatkat. Jos työajan ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa on haasteita, voi se häiritä työstä palautumista. Työaikoja säätelevät muun muassa työaikalaki sekä työehtosopimukset.

Yhdessä nämä tekijät muodostavat työympäristön. Yksi olennainen laki hyvän työympäristön ja työolosuhteiden takaamiseksi on työturvallisuuslaki, jonka tarkoituksena on pyrkiä turvaamaan työntekijöiden työkyky sekä ehkäistä työperäisiä terveyshaittoja.

Lähde: Työturvallisuuskeskus & Finlex

Two coworkers working on a shared project on a monitor

Työympäristömääräykset

Työympäristön turvallisuuteen liittyvät erilaiset määräykset on määritelty työturvallisuuslaissa, jonka tarkoituksena on pyrkiä parantamaan työympäristöä ja -olosuhteita sekä ehkäisemään terveyshaittoihin johtavaa fyysistä ja psyykkistä kuormitusta.

Lisäksi laki velvoittaa niin työnantajia kuin työntekijöitäkin ja yrityksille voi näin ollen asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan asianmukaiset ja turvalliset työolot työntekijöille.

Työturvallisuuteen keskittyvien lakien ansiosta työntekijät voivat haastaa työolonsa työpaikalla ja odottaa johdon ottavan heidän pyyntöihinsä ja kysymyksiinsä vakavasti.

Työturvallisuuslaki selittää, mitä hyvän työympäristön turvaamiseen sisältyy ja kuka on vastuussa sen saavuttamisesta. Laki antaa viranomaisille vastuun varmistaa nämä ehdot ohjaamalla ja valvomalla yrityksiä, jotta ne täyttävät kriteerit.

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslakiin on kirjattu työnantajan yleisiä velvollisuuksia. Niihin kuuluvat työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite, joka tarkoittaa sitä, että työnantajan tulee huolehtia työntekijöiden turvallisuus ja terveys työssä.

Työnantajan vastuulla on tehdä toimenpiteitä, jotka tähtäävät työolosuhteiden parantamiseen, kuten:

Estää tai poistaa vaara- ja haittatekijöitä tai niiden syntymistä Jos edellä mainittu ei ole mahdollista, on ne korvattava vähemmän haitallisilla tekijöillä

Työsuojelutoimenpiteet, jotka vaikuttavat yleisesti työympäristöön, on toteutettava ensikädessä ja yksilölliset sen jälkeen

Käytettävissä olevan tekniikan ja muiden apuvälineiden kehittyminen on otettava huomioon

Työympäristön jatkuva tarkkailu ja työtapojen turvallisuus kuuluvat työnantajan vastuulle

Huomioon on kuitenkin otettava seikat, joihin työnantaja ei voi vaikuttaa, kuten äkilliset ja arvaamattomat olosuhteet.

Lähde: Finlex

Työelämän asiantuntijoiden ohjeet

Erilaiset lait, kuten työturvallisuus-, työterveyshuolto- sekä työsuojelun valvontalaki, muodostavat raamit työsuojelulle, mutta hyvien työolosuhteiden takaamiseksi on työnantajan oltava myös oma-aloitteinen. Lisäksi työntekijöillä on vastuu huolehtia niin omasta kuin työkavereidenkin turvallisuudesta työoloissa. Työturvallisuuskeskus /a> muistuttaa, että työhyvinvoinnilla ja työntekijöiden viihtyvyydellä taataan työn tuottavuus.

Hyvinvointia edistävän työympäristön kehittämisessä tulee muistaa fyysisen työympäristön lisäksi ns. virtuaalinen työympäristö, johon kuuluu tietojärjestelmät, teknologia ja niihin tarvittavat välineet. Työympäristön ja -tilan on oltava toimiva myös monipaikkaista ja joustavaa työtä tekeville työntekijöille.

Lähde: Työterveyslaitos

Näyttöpäätetyön työympäristövaatimukset

Valtioneuvosto on linjannut, että näyttöpäätteellä työskentelevälle on erityisiä työympäristövaatimuksia, joiden avulla arvioidaan työpisteen turvallisuus ja terveellisyys työntekijän kannalta.

Määräykset ovat laajasti muotoiltuja, ja sinun on hyvä tietää, että näyttöpäätetyöskentelyä säätelee lainsäädäntö ja että työnantajasi on suojeltava sinua päivittäisen tietokonetyön terveysriskeiltä. Tämä laki koskee esimerkiksi työskentelyä tietokoneella, kannettavalla tietokoneella, tabletilla tai matkapuhelimella.

Työnantajien on varmistettava asianmukainen työpiste ja laitteet, jotka ovat ergonomisesti hyvän työympäristön perusta.

Alta löydät muutamia esimerkkejä laista, jossa ohjeistetaan turvallisten työtapojen varmistamiseksi:

Kuvaruudun merkkien tulee olla selkeitä ja riittävän suuria. Kuvaruutua pitäisi pystyä vaivatta kääntämään ja kallistamaan aina tarpeiden mukaisesti. Myös näppäimistöä on voitava kallistaa ja sen on oltava erillään kuvaruudusta. Näin työntekijä kykenee säilyttämään mukavan työasennon. Työpöydän tulee olla riittävän suuri, jotta kaikille tarpeellisille työvälineille on tilaa ja työntekijällä on liikkumavaraa. Lisäksi työtuolin on tuettava mukavaa työskentelyasentoa, ja sen on sallittava käyttäjälle liikkumisvapaus. Istuinta on voitava säätää korkeussuunnassa sekä kallistuskulmassa. Työntekijä tarvitsee riittävästi tilaa, jotta hän pystyy vaihtelemaan työasentoaan. Valonlähteet eivät saa häikäistä tai aiheuttaa häiritseviä heijastuksia kuvaruudulla. Näyttöpäätetyötä on tauotettava säännöllisesti haitallisen fyysisen ja henkisen kuormituksen vähentämiseksi. Työntekijän on saatava työnantajalta riittävää ohjausta sekä perehdytystä näyttöpäätetyöhön.

Lisäksi näön- sekä silmientarkastus on järjestettävä työnantajan puolesta terveydenhuollon säännösten mukaisesti ja lain mukaisen tarpeen vaatiessa on työnantajan hankittava työntekijälle silmälasit, jotka soveltuvat näyttöpäätetyöhön, jos tavalliset lasit ovat siihen tarkoitukseen epäsopivat.

Myös mm. melua, lämpöä, säteilyä, ilman kosteutta ja ohjelmistoja koskien on asetettu vähimmäisvaatimuksia laissa.

Lähde: Finlex

Työntekijänä voit käyttää näitä ohjeita pyytääksesi työnantajaasi tarjoamaan turvalliset ja asianmukaiset olosuhteet, jos laitteesi tai työasemasi eivät täytä lain edellyttämiä vaatimuksia.

Millainen on ihanteellinen työympäristö?

Pohjimmiltaan vakaalla työympäristöllä varmistetaan, että työn tavoitteet ja vaatimukset toimivat yhteen työympäristön kanssa ja että työnteko on työntekijöille turvallista – niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Kehosi voi kokea lukuisia rasituksia työelämässä, kuten lihas- tai jännevammoja ja henkinen ylikuormitus voi osaltaan johtaa stressiin tai masennukseen.

Hyvä toimintaympäristö parantaa tehokkuutta ja vähentää sairauspoissaoloja. Toisin sanoen paremman työympäristön luominen johtaa kustannusten säästöihin.

Hyvät työolosuhteet: Miten?

Hyvässä työympäristössä keskitytään fyysisen ja psyykkisen rasituksen vähentämiseen ja ennaltaehkäisyyn työpaikalla. Kestävä työympäristö vaatii usein muutakin kuin oikeiden laitteiden hankintaa, sillä työntekijät tarvitsevat myös ohjeet niiden oikeaan käyttöön.

Mitä tulee psyykkisiin olosuhteisiin, työntekijöiden muodostama sosiaalinen ympäristö tulee entistä kriittisemmäksi. Myös työntekijöillä on merkittävä rooli hyvän työpaikan dynamiikan varmistamisessa ja sosiaalisesti osallistavan ympäristön luomisessa lounaalla ja taukohuoneessa.

Lähde: Työterveyslaitos

Mikä on huono työympäristö?

Jos työssäsi on henkistä tai fyysistä terveyttäsi vahingoittavia tekijöitä, olet valitettavasti huonoissa työoloissa.

Huonon työympäristön vuoksi henkilö voi oireilla monella tapaa, mutta tyypillisesti näkyviin tulee joitain erottuvia indikaattoreita. Tämä voi ilmetä fyysisenä kipuna niskassa, hartioissa tai ranteissa tai psyykkisenä oireiluna, kuten masennuksena tai stressinä. Nämä oireet ovat selkeitä merkkejä epäterveellisestä työympäristöstä.

Työntekijöiden välinen kommunikaation puute tai häilyvä raja työ- ja yksityiselämän välillä voivat viitata huonoon työympäristöön.

Lähde: Ammattitaitoayhdessä.fi

Huonot työolosuhteet: Mitä tehdä

Jos työskentelet epäterveellisessä ympäristössä, joka aiheuttaa fyysisiä tai henkisiä haasteita, älä koskaan unohda, että et ole yksin.

Pyydä apua:

Johto:

Esihenkilön tulee aina auttaa luomaan parhaat mahdolliset työolosuhteet. Haasteiden sattuessa he yleensä kuuntelevat ja etsivät tapoja parantaa. Jos esimiehesi on osa ongelmaa, se on eri asia.

Työsuojeluvaltuutettu:

Keskustelet työpaikkasi työsuojeluvaltuutetun kanssa ja ota asia esille suoraan hänen kanssaan, jotta hän voi neuvoa asianmukaisissa toimenpiteissä.

Muista myös, että esihenkilö on lakisääteisesti velvollinen selvittämään, jos työpaikalla ilmenee epäasiallista kohtelua tai häirintää.

Lähde: Työterveyslaitos