Työpaikan arviointi
Kaikkien suomalaisten yritysten, joilla on työntekijöitä, on tehtävä työpaikkaselvitys. Se on kirjallinen työkalu, jonka avulla yritys voi seurata työympäristöä ja varmistaa, että työskentelyolosuhteet ovat hyvät. Työpaikkaselvitys on oltava kirjallisessa muodossa, sillä työnantajan velvollisuutena on pitää se työpaikalla työntekijöiden nähtävillä.
Työpaikkaselvityksiä tehdään monilla eri toimialoilla, mutta tässä artikkelissa lähtökohtana on toimistotyöhön liittyvät ohjeet.
Lisätietoa työpaikkaselvityksestä löydät Työsuojeluhallinnon verkkopalvelusta .
Mikä on työpaikkaselvitys?
Työympäristö koetaan tärkeäksi niin poliittisella tasolla, yritysten johtoportaissa kuin työntekijöidenkin keskuudessa. Monet suomalaiset viettävät yli puolet valveillaoloajastaan töissä, minkä vuoksi sillä on suuri fyysinen vaikutus kehoomme ja henkiseen hyvinvointiimme. Samasta syystä niin huonolla kuin hyvälläkin työympäristöllä voi olla valtava vaikutus ihmisiin, ja vaikutuksella ulottuu myös työajan ulkopuolelle.
Työpaikkaselvitys on yritysten työkalu, jonka avulla työympäristöä voi tarkkailla. Se mahdollistaa jatkuvan työympäristön huomioimisen ja siten tehokkaan työskentelyn työympäristön kehittämiseksi. Lyhyesti sanottuna työpaikkaselvityksessä on kyse työterveydenhuollon suorittamasta työympäristön arvioinnista ja niiden painopisteiden selvittämisestä, joilla voi olla merkitystä työntekijöiden terveyteen ja työkykyyn. Työnantaja voi työpaikkaselvityksen sekä työterveyshuollon antamien toimenpide-ehdotusten perusteella tehdä tarvittavia suunnitelmia työolosuhteiden kehittämiseksi.
Jatkuva keskittyminen työympäristöön tarjoaa parhaat edellytykset työhyvinvoinnin parantamiselle. Syynä on se, että saat ajan tasalla olevan kuvan työpaikan haasteista ja näin ollen on helpompi tunnistaa lähestymistapoja, joiden avulla voidaan pitkällä aikavälillä ennaltaehkäistä sairauslomia. Korkeat sairauspoissaolomäärät aiheuttavat suuria inhimillisiä sekä taloudellisia kustannuksia, jotka olisivat ehkäistävissä.
Työpaikkaselvityksen 5 tärkeintä osa-aluetta
Työpaikkaselvityksen tekoa voi lähestyä monella tapaa ja käyttää erilaisia työkaluja. Työterveyshuolto kiinnittää kuitenkin erityistä huomiota viiteen eri osa-alueeseen, jotta työpaikkaselvityksessä voidaan saada mahdollisimman kattava kuva käsitys työympäristöstä.
Tässä ovat asiat, jotka työterveyshuolto ottaa huomioon työpaikkaselvitystä valmisteltaessa:
– Työpaikan olosuhteet ja altisteet
– Työn fyysinen ja psykososiaalinen kuormittavuus
– Työjärjestelyt
– Tapaturma- ja väkivaltavaara
– Työpaikan ensiapuvalmius
Työpaikan olosuhteet ja altisteet
Työpaikkaselvityksen perusselvityksessä tulee arvioida työolosuhteet koko organisaatiossa. Työpaikan olosuhteisiin ja altisteisiin voi kuulua esimerkiksi työhön liittyvät fysikaaliset, kemialliset ja biologiset altisteet. Myös työpaikan melu sekä pöly ovat osa tätä kategoriaa.
Olennaista on, että tämä prosessi varmistaa kaikkien eri osastojen työympäristöön liittyvien ongelmien selvityksen: varastosta toimistoon ja siivoukseen. Näin voidaan muodostaa koko työympäristön kattava työpaikan arvioinnin tarkistuslista, joka luo pohjan jatkotyölle.
Työn fyysinen ja psykososiaalinen kuormittavuus
Olennaista on, että tämä prosessi varmistaa kaikkien eri osastojen työympäristöön liittyvien ongelmien selvityksen: varastosta toimistoon ja siivoukseen. Näin voidaan muodostaa koko työympäristön kattava työpaikan arvioinnin tarkistuslista, joka luo pohjan jatkotyölle.
Työn fyysinen ja psykososiaalinen kuormittavuus
Kun työpaikan olosuhteet ja altisteet on tunnistettu, seuraava askel on perehtyä työn fyysiseen ja psykososiaaliseen kuormittavuuteen. Tähän kuuluvat nostoasennot, kiiretilanteet sekä työasennot yleisesti, mutta myös mahdollinen väkivallanuhka. Myös työntekijöiden työ- sekä toimintakyky ja terveydentila on tärkeä arvioida. Työntekijöillä on yksilöllisiä ominaisuuksia, jotka voivat altistaa sairastumiselle.
Työjärjestelyt
Erilaisiin työ- sekä palvelusuhdemuotoihin voi liittyä vaaroja ja haittoja, jotka voivat olla työntekijän terveydelle haitallisia. Työaikajärjestelyiden osalta on hyvä arvioida myös työpaikan mahdollisuuksia työkykyyn perustuviin yksilöllisiin työjärjestelyihin. Työolosuhteiden, henkilöstön ja henkilöstörakenteen tilanne sekä muutokset on otettava huomioon työpaikkaselvityksessä.
Tapaturma- ja väkivaltavaara sekä ensiapuvalmius
Työ voi altistaa ammattitaudeille, tapaturmille tai väkivallan vaaralle, jolloin ne ovat myös olennaisia osia selvitettäessä työpaikan tilannetta. Ensiapuvalmiuden tilanne ja sen tarve tulee myös selvittää.
Lähde: Työturvallisuuskeskus
Milloin työpaikkaselvitys tulee tehdä?
Työpaikkaselvitys on jatkuvaa toimintaa, johon kuuluu työnantajan sekä työterveyshuollon yhteinen jatkuva selvitys- sekä arviointiprosessi. On kuitenkin tiettyjä ajankohtia, jolloin työpaikkaselvitys tulee eritoten tehdä, kuten toimintaa aloitettaessa sekä työn tai työolosuhteiden olennaisesti muuttuessa. Työpaikkaselvityksen tekeminen on ajankohtaista myös silloin, jos työterveyshuoltoon on kertynyt tietoa, jonka perusteella työpaikkaselvitys tulee järjestää. Lisäksi työpaikkaselvityksen teossa on noudatettava toimintasuunnitelman mukaisia määräaikoja.
Työpaikkaselvitykseen liittyvään prosessiin kuuluu
Työterveyslaitoksen mukaan seitsemän eri vaihetta:
– Työpaikkaselvitys, jossa nimetään sekä haitalliset tekijät että ne asiat, jotka tukevat terveyttä ja työkykyä
– Johtopäätökset, jotka koskevat työolosuhteisiin vaikuttavia tekijöitä
– Toimenpide-ehdotukset työterveydenhuollon puolesta sekä toimintasuunnitelman täydentäminen yhteistyössä työnantajan sekä työterveyshuollon kanssa
– Viestintä koskien tuloksia sekä palautteen vastaanottaminen työyhteisöltä
– Työpaikkaselvityksen avulla tuetaan työyhteisöä työpaikan kehittämiseen suunnatuissa prosesseissa
– Seuranta sekä arviointi koskien toimenpiteiden toteutumista
– Tarpeen arviointi, suunniteltujen muutosten tunnistaminen sekä selvityksen suunnittelu
Lähde: Työterveyslaitos
Suunnattu työpaikkaselvitys
Suunnattu työpaikkaselvitys voidaan tehdä perusselvityksen lisäksi valikoituja työolosuhteita tarkentavana sekä täydentävänä selvityksenä. Suunnatussa työpaikkaselvityksessä työolojen kehittämiseen tarkoitetut toimenpide-ehdotukset ovat tarkempia sekä konkreettisempia, koska tässä otetaan lähempään tarkasteluun jokin perustellusti valikoitu aihe, kuten esimerkiksi työn sujuvuus.
Lähde: Työturvallisuuskeskus & Työterveyslaitos
Työpaikan riskiarviointi
Riskiarvioinnin tekemisessä on perustana arvio vaaran vakavuudesta sekä todennäköisyydestä.
Riskiarvioinnin tekemisessä on oltava suunnitelmallinen sekä huolellinen ja olennaista on varmistaa työympäristön turvallisuuden jatkuva seuranta.
Työntekijöiden terveys ja turvallisuus on oltava jokaisen työpaikan toiminnan keskeinen periaate, joka voidaan varmistaa pitkäjänteisillä toimintatavoilla. Työnantaja on vastuulla on työpaikkaselvityksen ohella tehdä työpaikan riskiarviointi. Se tarkoittaa sitä, että työnantajan on selvitettävä työn haitat, vaarat sekä riskit, jotka voivat olla vaaraksi työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle. Jos työoloissa ilmenee puutteita, on tilanteeseen mahdollisuus puuttua ennakoivasti. Työnantajalla on työturvallisuuslaissa määritelty laaja huolenpitovelvollisuus koskien työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta työssä. Työnantajalla on myös velvollisuus tarkkailla työympäristöä järjestelmällisellä tavalla.
Työnantajan kannattaa panostaa riskiarvioinnin ja työpaikkaselvityksen tekemiseen riittävillä resursseilla, sillä hinta, joka työntekijöiden mahdollisista sairauslomista koituu yritykselle, jos riskiarviointia tai työpaikkaselvitystä ei suoriteta, on todennäköisesti suurempi.
Resurssit:
Kuten aiemmin mainittu, vietämme suuren osan ajastamme töissä, minkä vuoksi työolosuhteilla on suuri vaikutus niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Työpaikkaselvitys kaikessa yksinkertaisuudessaan tarkoittaa, että tunnistat ne osa-alueet, joilla voit parantaa työympäristöä ja varmistaa työntekijöidesi paremman henkisen ja fyysisen terveyden. Työpaikakselvityksestä, sen tarkoituksesta sekä lainsäädännöstä selvitykseen liittyen, löydät lisätietoa täältä.
Oletko valmis hybridityön tuloon?
Kotona ja toimistossa työskentelyssä ei ole enää kyse joko–tai-valinnasta, vaan sekä–että-tilanteesta. Monia huolestuttavat tulevaisuuden hybridimuotoiseen työntekoon liittyvät seikat. Tarvitsemme tulevaisuudessa eri työmuotojen yhdistelmiä, joissa osa työstä...
Miten työympäristö, työalue ja työpiste liittyvät toisiinsa – ja miksi ne kaikki ovat tärkeitä työympäristön kehittämisen kannalta
On laajalti tunnustettu tosiasia, että työympäristön ja tuottavuuden välillä on suora yhteys. Miten työympäristöä siis voidaan kehittää, ja miten työvälineet voivat suoraan edistää toimiston työympäristöä? Työympäristö...