Kaikki mitä sinun tulee tietää ergonomiasta
Ergonomia on toimiston ja työaseman perusta, ja koska vietämme päivittäin lukemattomia tunteja näytön edessä, on työvälineiden sijoittelulla suuri merkitys terveydellemme sekä hyvinvoinnillemme.
Huonosta ergonomiasta johtuvat luonnottomat työasennot voivat aiheuttaa rannekanavan ahtaumaa, kaularangan ahtaumaa eli hermopinnettä ja hartiakipuja, mitkä voivat pahimmillaan johtaa kroonisiin rasitusvammoihin.
Kipeät nivelet, jänteet ja lihakset voivat johtua epäergonomisesta työasemasta, ja jos työympäristö ei ole ergonominen, näkyy se todennäköisesti myös sairauslomaraporteissa ja työympäristöarvioinneissa.
Hyvä asia on, että voit tehdä paljon parantaaksesi työasemaa esimerkiksi fyysisten harjoitusten, uusien työtapojen sekä laitepäivitysten avulla. Näin voit ehkäistä hermopinteitä ja rasitusvammoja.
Tällä sivulla käymme läpi kaiken, mitä sinun tulee tietää työergonomiasta.
Hyvän ergonomian avulla ihmisten ja ympäristötekijöiden vuorovaikutusta voidaan saada turvallisemmaksi ja näin myös tukea ihmisten hyvinvointia. Työympäristössä hyvällä ergonomialla voidaan turvallisuuden lisäksi mahdollistaa työnteon tehokkuus.
Lähde: Ergonomiayhdistys
Mitä ergonomia on?
Ergonomia pitää sisällään sekä varsinaisesta työstä että työympäristöstä johtuvien vammojen ehkäisyä. Jos mennään määritelmässä hieman pidemmälle, keskittyy ergonomia pääasiassa sopimattomista työasennoista ja toistuvista työliikkeistä sekä -asennoista johtuvien rasitusten ehkäisyyn.
Ensisijaisesti yksitoikkoisten liikkeiden toistaminen rasittaa vartaloa – tai kehon osaa – jos työ tehdään ilman oikeanlaisia työvälineitä tai huonossa työympäristössä.
Erityisesti seuraavat ominaisuudet työssä voivat lisätä rasitusvammojen riskiä:
– Liikkeiden suuri toistomäärä työssä
– Työn nopea tahti
– Työ, joka vaatii raskaita nostoja
Staattiset työt, kuten linjasto- tai liukuhihnatyö tai toimistotyö, ovat tyypillisiä työmuotoja, jotka johtavat usein lihaskipuihin. Sen vuoksi näitä piirteitä omaavista työolosuhteista onkin tehty paljon tutkimusta.
Ergonomiaa voidaan kutsua myös työsuunnitteluksi, joka on pohjana työaseman suunnittelussa. Se pitää sisällään monia asioita aina nostotekniikoista muihin laitteisiin, joita käytämme työssämme ja jotka estävät työtä aiheuttamasta ylimääräistä rasitusta.
Modernissa työpaikassa ergonomia kattaa koko tilan. Ergonomia on fyysinen puoli, kuten pöydät, tuolit, näytöt, näppäimistöt ja hiiret, yhdistettynä psykologiseen työympäristöön.
Tieteenalana ergonomia auttaa ymmärtämään, miten ihminen toimii eri ympäristöissä. Ergonomiaan keskittymällä voidaan työn sekä työvälineiden optimaalisuuden lisäksi kehittää organisaatioiden, toimintajärjestelmien ja -ympäristöjen suunnittelua.
Alun perin ergonomia juontaa juurensa kreikan kielen sanoista “ergon”, joka tarkoittaa työtä, ja sanasta “nomos”, joka tarkoittaa luonnonlakia.
Lähde: Suomen Ergonomiayhdistys ja Terve.fi.
Miksi ergonomia on tärkeää?
Toistuva työ rasittaa samoja jänteitä ja lihaksia yhä uudelleen ja uudelleen. Kun rasitamme työpäivän aikana aina samoja lihaksia ja tämä toimintatapa toistuu päivittäin tai jopa viikoittain, se vaikuttaa lopulta terveyteemme. Tämä pätee erityisesti, jos rasitusta esiintyy ihmiskeholle sopimattomissa ja epäluonnollisissa asennoissa.
Valtakunnallisella tasolla lukemattomat työntekijät kokevat kipua olkapäiden, niskan ja käsien alueella, joka juontaa juurensa näyttöpäätetyön huonoon ergonomiaan.
Suomessa yleisimpiä työterveysoireita aiheuttavat tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet. Eurooppalaisessa mittakaavassa jopa joka neljännellä työtä tekevällä ihmisellä arvioidaan olevan työ- ja liikuntaelimistön sairauden aiheuttamaa oireilua, joissa kipu on keskeisin oireilun muoto.
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet heikentävät työkykyä ja ovat siksi myös yleisimpiä sairauspoissaolojen syitä.
Investoimalla ergonomisiin laitteisiin voidaan ehkäistä sairauspoissaoloja ja vähentää taloudellisten vaikutusten riskiä, joka liittyy henkilöstön vähenemiseen ja työntekijöiden toistuviin vammoihin. Ergonomiaan panostamisen lisäksi fyysisen työkuormituksen hallinta on olennaista työntekijöiden hyvinvoinnin ja terveyden kannalta.
Lähde: Työterveyslaitos
Mitkä sairaudet johtuvat huonosta ergonomiasta?
Huonot ergonomiset olosuhteet työympäristössä aiheuttavat kehon rasitusvammoja. Päivän aikana työtehtävien ja -asentojen variointi on elintärkeää yleisterveyden kannalta. Vaihtelevuus saattaa jopa ratkaista ergonomiset haasteesi.
Huonosta ergonomiasta johtuvat rasitusvammat voivat olla hyvin erilaisia, mutta usein ne ilmaantuvat lihas- ja niveloireina tai jänne- ja hermosärkyinä.
Yleisimmät ammattitaudit toimistotyötä tekevillä ovat:
– RSI / hiirikäsi – rasitusvammat käsien alueella
– Värttinäluun puikkolisäkkeen alueen jännetuppitulehdus eli de Quervain
– Jänteiden häiriöt – esim. jännetuppitulehdus eli tenosynoviitti
– Tenniskyynärpää eli lateraalinen epikondyliitti – kyynärpään jänteen tulehdus
– Rannekanavaoireyhtymä eli karpaalitunnelisyndrooma – ääreishermopinne
Toimistossa työskenteleville työntekijöille työasento ja hiiren sekä näppäimistön käyttö voivat toistuvan työn seurauksena rasittaa kehoa ja aiheuttaa tyypillisesti ongelmia selässä, niskassa, hartioissa, käsivarsissa, käsissä ja sormissa. Niitä kutsutaan RSI-vammoiksi eli toistuviksi rasitusvammoiksi.
Lähde: Työelämätieto
RSI tai hiirikäsi
Yksi toimistotyöntekijöiden yleisimmistä vaivanaiheuttajista on työskentely tietokoneen hiirellä. Hiirellä työskentely voi yleisesti aiheuttaa rannekipua tai kipua kyynärvarressa ja hartioissa. Hiirellä työskentelyn aiheuttamaa kipua käsien alueella kutsutaan yleisesti “hiirikädeksi”, tietokonetyöskentelyyn liittyväksi RSI:ksi.
Hiirikäsi syntyy pitkittyneen ja yksitoikkoisen tietokonetyön seurauksena, kun rannetta on pidetty liikkumattomassa ja epäluonnollisessa asennossa. Oireet liittyvät usein tarkkuustyöhön, esimerkiksi graafiseen suunnitteluun, mutta niitä voi esiintyä useissa eri ammateissa ja työtehtävissä.
Tarvitset ergonomisen hiiren vähentääksesi käsivarsien rasitusta, ja sinun on varmistettava, että tietokoneen hiiri on kooltaan kädellesi juuri sopiva. Jos hiiri ei ole kooltaan optimaalinen, käytät todennäköisesti liikaa voimaa napsauttaessasi hiiren painikkeita.
Huono ergonomia aiheuttaa yläraajojen rasitusta, mikä pahimmillaan laukaisee tulehdustilan käsissä, käsivarsissa tai olkapäissä. Hiirikäsi voi myös olla yhteydessä muihin ongelmiin, kuten hermopinteeseen.
RSI:n hoito
Koska rannekanavaa ahtauttavat työliikkeet aiheuttavat hiirikäsiongelmia, ongelmien hoitoon kuuluu ensisijaisesti käsien, käsivarsien ja hartioiden rasituksen vähentäminen.
Kehosi voi rauhoittua, kun ongelman syy poistetaan. Näin tulehdustila saa mahdollisuuden hiipua, jolloin oireilu katoaa ajan myötä.
Hoito tiivistettynä:
– Vähennä rasitusta
– Jos kipu on kovaa, voidaan sitä hoitaa lisäksi kipulääkkeillä
Kipu sormissa ja ranteissa
Jos tunnet kipua sormissasi tai ranteissasi, se voi johtua staattisesta ja toistuvasta työskentelystä tietokoneen edessä.
Jos istut hankalassa työasennossa ja kirjoitat koko päivän ilman kunnollisia taukoja, tai käytät perinteistä tietokonehiirtä, voi työ aiheuttaa rasitusta käsien ja sormien lihaksissa sekä jänteissä. Jos käteesi sattuu käyttäessäsi tietokoneen hiirtä, liittyy se usein hiirikäteen.
Sormien kivut voivat olla merkki niveltulehduksesta. Oireet alkavat kivun tunteesta nivelissä, jotka muuttuvat pitkäkestoisiksi. Liikkuvuus voi heikentyä ja käsissä saattaa esiintyä myös liikearkuutta tai turvotusta.
Sormi- ja rannekipujen hoito
Jos sormiasi särkee, koet rannekipua tai sormien puutumista hiiren käytön seurauksena, ongelman hoito on sama riippumatta siitä, onko kyseessä ahtautunut jännetuppi tai niveltulehdus.
Ensisijaisena ratkaisuna on lihasten, nivelten ja jänteiden rasituksen lievittäminen välttämällä ylikuormitusta. Ylikuormitusta voi ennaltaehkäistä pyrkimällä välttämään kiputilan aiheuttanutta rasitusta esimerkiksi ergonomisten työvälineiden avulla. Hoitoon voi käyttää myös jännettä tukevia apuvälineitä ja sekä kivunlievitystä lääkehoidon avulla.
Lääketieteellistä lähestymistapaa voidaan laajentaa, jos hoito ei tuota toivottua vaikutusta.
Hoito tiivistettynä:
– Varmista parempi työasentoVähennä lihasten, jänteiden ja nivelten rasitusta
– Vähennä kipua kipulääkkeiden avulla
– Ahtautunut jännetuppi saattaa vaatia leikkaushoitoa
Lähde: Terveyskirjasto
Jänteiden sairaudet
Jänteet yhdistävät lihakset ja luuston. Jänteet ovat vahvaa sidekudosta, joiden tehtävä on välittää lihasten tuottama voima luustoon ja näin mahdollistaa liikkuminen.
Jos työskennellessäsi koet kipua ranteissa tai käsivarsissa, kyseessä voi olla jännetulehdus. On olemassa kahdenlaisia tulehduksia jänteissä, joita on syytä varoa: jännetulehduksia eli tendiittiä ja jännetuppitulehduksia eli tenosynoviittia.
Tendiniitti eli jännetulehdus on tila, jossa jänne on tulehtunut, mikä voi oireilla kuumotuksena, turvotuksena ja kipuna. Tenosynoviittissa eli jännetupen tulehduksessa jännettä ympäröivä ja sitä suojaava tuppi on ärtynyt.
Monet ihmiset sairastuvat jännetulehduksiin, jotka liittyvät toistuviin liikkeisiin ja näin ollen rasittavat jänteitä. Lisäksi jänteet jäykistyvät myös vanhetessamme. On siis luonnollista, että riski sairastua tenosynoviittiin tai jännetulehdukseen kasvaa iän myötä. Jänteiden sairaudet ovat yleisimpiä olkapäiden, kyynärpäiden ja ranteiden ympärillä. Lisäksi sormen koukistajajänteen tupen tulehdus voi aiheuttaa oireilua, joka tunnetaan napsusormena.
Jännetuppitulehduksen hoito
Ranteiden jännetulehdusten hoito edellyttää, että vältät yksitoikkoisia tai rasittavia toistuvaisliikkeitä sekä äkillistä ylikuormitusta. Tämä on otettava huomioon etenkin työoloissa, ja työasentojen suunnittelu sekä tauotukset ovatkin tässä asiassa avainasemassa.
Voit hyötyä tulehduskipulääkkeiden ottamisesta tulehduksen vähentämiseksi oireilun alkuvaiheessa. Hoidon tukemiseksi on hyvä idea vahvistaa ympäröiviä lihaksia ja jänteitä lihaskuntoharjoituksilla vaivan uusiutumisen välttämiseksi. Harjoittelu on kuitenkin tehtävä varoen.
Hoito tiivistettynä:
– Anna jänteiden levätä
– Jos tulehdustila on pitkittynyt, voi hoitoon käyttää jännettä tukevia apuvälineitä
– Vähennä kipua tulehduskipulääkkeiden avulla
Tenniskyynärpää
Jos sinulla on kipuja kyynärpään tai kyynärvarren ulkopuolella, se voi tarkoittaa, että kärsit tenniskyynärpäästä. Se on tila, jonka aiheuttaa kyynärpään jänteen tulehdus.
Kipu ja heikkouden tunne ovat tenniskyynärpään tunnusmerkkejä. Saatat kuitenkin kokea myös puutumista ja pistelyä, etenkin kun kyynärpään hermo on puristuksissa. Kun hermo on puristuksissa, hermosi jää niin sanotusti loukkuun. Se aiheuttaa kyynärpään hermokipua, pistelyä, puutumista ja voimattomuuden tunnetta kädessä, ranteessa ja käsivarressa.
Vaikka tenniskyynärpäähän liittyvä tulehdus sijoittuu yleensä kyynärpään ympärille, kipu voi kulkeutua myös alas kyynärvarteen. Vakavammassa tapauksessa kipua voi tuntea suurimmassa osassa käsivartta.
Tulehdus johtuu usein lyhyistä, toistuvista ja voimakkaista liikkeistä, kuten työskentelystä perinteisellä tietokonehiirellä.
Tenniskyynärpään hoito
Koska kyseessä on kyynärpään hermopinteeseen perustuva tila, hoidossa on pääpaino on rasituksen vähentämisessä ja kivun minimoimisesta.
Tehdäksesi tämän onnistuneesti, sinun on tunnistettava toiminnot, jotka aiheuttavat kyynärpään jänteen tulehdustilaa ja rasitusta. Jos työskentelet näytön ääressä päivittäin, sinun on ehkä tarkasteltava, miten tietokoneesi on asetettu, ja minkälaista hiirtä tai näppäimistöä käytät. Yksinkertainen työpöydän korkeuden muuttaminen tai ergonomisen hiiren hankkiminen voi tehdä ihmeitä, kun tavoitteena on vähentää kehoon kohdistuvaa negatiivista vaikutusta.
Hoito tiivistettynä:
– Vähennä rasitusta
– Minimoi kivun tunne
Rannekanavaoireyhtymä – hermopinne
Jos sinulla on kipua kädessäsi – erityisesti yöllä – ja pistelyä tai puutumista sormissasi, se voi tarkoittaa, että sinulla on rannekanavaoireyhtymä.
Rannekanavaoireyhtymä voi aiheuttaa tunnottomuutta ja kipua kädessäsi sekä sormissasi, koska se johtuu ranteissasi olevan hermon puristustilasta. Lisäksi voit menettää puristusvoimaa, joten kykysi tarttua ja kantaa tavaroita voi heikentyä.
Rannekanava sijaitsee kämmenessä, ja sen läpi kulkee keskihermo. Rannekanavaoireyhtymä ilmenee, kun hermolla ei ole tarpeeksi tilaa kulkea sujuvasti rannekanavan läpi, mikä aiheuttaa ärsytystä, kipua ja pistelyä.
Rannekanavaoireyhtymälle altistavia tekijöitä ovat työliikkeiden toistuvuus, ranteen epäergonomiset työasennot yhdessä puristusotteen kanssa ja tarve käyttää suurta voimaa. Rannekanavaoireyhtymää tavataan laajasti erilaisilla aloilla.
Rannekanavaoireyhtymän hoito
Rannekanavaoireyhtymä paranee joskus itsestään muutamassa kuukaudessa, mutta usein sinun on ryhdyttävä suoriin toimiin käden ja ranteen rasituksen vähentämiseksi. Yksi tapa tehdä se on käyttää ranteen tukena lastaa.
Rannelastaa pidetään, jotta käsi pysyisi suorana, sillä se auttaa lievittämään hermoon kohdistuvaa painetta. Lisäksi sinun on tutkittava, kuinka työasemasi vaikuttaa käsiisi ja ranteisiisi. Työpisteen ergonomiaa voi parantaa hankkimalla optimaalista työasentoa tukevia laitteita. Tietokonetyössä ranteen tukemiseen soveltuu ergonominen hiiri.
Jos lepo, rannelastat tai muutettu työasetelma eivät tuota positiivisia muutoksia, voi olla aiheellista tehdä hermoratatutkimus. Viimeisenä hoitokeinona olla leikkaus. Se on suhteellisen yksinkertainen, vaatii vain paikallispuudutuksen ja kestää noin 15 minuuttia. Leikkauksessa kirurgi lisää tilaa rannekanavassa, mikä ehkäisee ärsytystä.
Hoito tiivistettynä:
– Vähennä rasitusta keventämällä käsien ja ranteiden rasitusta
– Käytä rannelastaa
– Leikkaushoito pahimpien hermopuristustilojen hoitokeinona
Lähde: Työterveyslaitos
Kuinka estää ylirasitusta
Yksitoikkoisesta työstä, jossa toistetaan samoja liikkeitä päivästä toiseen, voi aiheutua monia vaivoja, minkä vuoksi on tärkeää olla tietoinen siitä, miten vältetään lihasten, jänteiden ja nivelten rasittuminen.
Yleisesti ottaen sinun on oltava tietoinen seuraavista tekijöistä, joiden avulla kehon rasitusta voi hallita:
– Vaihtelevat työasennot
– Ergonomiset laitteet
– Fyysiset harjoitukset
Vaihtelua työasentoihin
Kriittisin tekijä kehon terveenä pitämisessä on työasentojen vaihtaminen päivän aikana. Tällä tavalla voit ehkäistä ylirasittumista, vaikka laitteistosi ei ehkä tarjoa sinulle parasta mahdollista tukea.
Oikea käsien asento sekä näppäimistön että hiiren käytössä on elintärkeää lihasten, jänteiden ja nivelten rasituksen ennaltaehkäisyssä. Kaikki työasemasi fyysiset puolet vaikuttavat suoraan kehoosi, minkä vuoksi on tärkeää suunnitella tila oikein.
Ergonominen varustus
Erityisesti optimaalisten työasentojen säilyttämiseen suunnitelluilla laitteilla, kuten ergonomisella hiirellä, voi olla valtava rooli rasituksen välttämisessä. Lisäksi on erittäin tärkeää, että työpiste asennetaan oikein.
Säädettävä näppäimistö ei estä toistuvan työn rasitusta, jos sitä ei ole asetettu yksilöllisten tarpeidesi mukaan.
Löydä ergonominen hiiri
Fyysiset harjoitukset
Voit parantaa työhyvinvointia sekä ennaltaehkäistä ylirasitusta myös tekemällä muutaman yksinkertaisen fyysisen harjoituksen päivän aikana. Nämä harjoitukset venyttävät lihaksia ja jänteitä ja tarjoavat tauon monista päivän aikana toistuvista liikkeistä.
Koska fyysisellä harjoituksella on valtava vaikutus terveyteen, olemme tehneet sarjan videoita, jotka esittelevät erilaisia harjoituksia, joita voi tehdä työpäivän aikana. Näitä on helppo tehdä työpäivän aikana, ja osan voi tehdä työpöydän ääressä. Ne keskittyvät eri kehon alueisiin, mikä mahdollistaa harjoittelun kohdistamisen sinun tarpeisiisi.
Löydät fyysiset harjoitukset “Be Active”-listalta YouTubesta napsauttamalla tätä.
Toimistoergonomia: Näin laitat sen kuntoon
Ergonomiaan on kiinnitettävä huomiota jo ennen kipujen ilmaantumista. Itse asiassa siihen kannattaa panostaa ennen ongelmien syntymistä. Oikeilla työskentelyasennoilla ja sopivilla työvälineillä ei ole väliä pelkästään silloin,...
Ergonomian anatomia
Tunnet varmasti käsitteen ergonomia. Tiedät, että se pitäisi ottaa huomioon työpaikallasi ja mieluiten myös omassa kodissasi. Mutta mitä todella on ergonomiaa käsittelevän tieteen takana? Milloin ja...
5 askelta vaihtelevampaan työpäivään
Koetko työpäivän aikana epämukavuutta tai suoranaisia kipuja? Syypäänä voi olla staattinen työskentelyasento. Lue Contourin viisi helppoa vinkkiä, miten voit lisätä vaihtelua työpäivääsi. 1. Palaveeraa kävellen Jos...